Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Naudan rasvoittumiseen vaikuttavat tekijät

View through CrossRef
Tämän kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuuksia vaikuttaa naudan ruhonrasvoittumiseen. Lihas- ja rasvakudoksen kasvu perustuu niissä olevien solujen koon suurenemiseenja/tai niiden lukumäärän lisääntymiseen. Kudosten kasvuun ja valkuaisaineenvaihduntaan vaikuttavatlukuiset kasvutekijät ja hormonit. Kasvunopeudella on erityisesti vaikutusta lihanlaatuun, sillä nopeastikasvaneet naudat voidaan teurastaa nuorempina, millä on myönteinen vaikutus lihan syöntilaatuun.Nopeaan kasvuun liittyy yleensä myös rasvoittuminen: nopeasti kasvaneet eläimet ovat yleensä rasvaisempiakuin hitaasti kasvaneet eläimet. Rasvan kertyminen ruhoon lisääntyy päiväkasvun nopeutuessaja energian saannin lisääntyessä. Myös teuraspainon kasvu lisää yleensä ruhojen rasvaisuutta ja vähentäälihan sekä luun osuutta.Sukupuolen vaikutus ruhon koostumukseen näkyy erilaisissa rasvoittumistaipumuksissa. Hiehotrasvoittuvat aikaisemmin kuin härät, jotka puolestaan rasvoittuvat aikaisemmin kuin sonnit. Eri nautaroduteroavat toisistaan rasvoittumispisteen (ts. missä painossa eläin alkaa rasvoittua) osalta. Aikuispainoltaansuurikokoiset rodut (esim. Charolais, Simmental ja Limousin) kasvavat nopeammin ja rasvoittuvathitaammin kuin pienikokoiset rodut (Aberdeen angus, Hereford, Highland cattle).Ruokinnan energiapitoisuuden pienentäminen vähentää yleensä ruhojen rasvoittumista, muttahidastaa myös usein eläinten kasvua ja pidentää siten kasvatusaikaa. Jos halutaan vähentää ruhojenrasvoittumista dieetin energiapitoisuutta pienentämällä, joudutaankin yleensä hyväksymään hiemanheikommat kasvutulokset. Valkuaislisän vaikutukset ruhon koostumukseen ovat yleensä olleet vähäisiä.Erilaisten karkearehujen ja väkirehujen käytöllä ei ole tutkimuksissa ollut vaikutusta ruhojen rasvoittumiseen,jos eläinten energian ja valkuaisen saanti ovat olleet samalla tasolla eri ruokintaryhmienvälillä.Lisääntyneen liikunnan on esitetty ehkäisevän nautojen rasvoittumista. Liikunnan lisääntyminenon tutkimuksissa ollut seurausta alhaisemmasta eläintiheydestä ja pitävämmästä lattiamateriaalista,minkä vuoksi eläimet ovat olleet aktiivisempia. Liikunnan seurauksena eläimet kuluttavat enemmänenergiaa ja niihin kerääntyy enemmän lihaskudosta ja vähemmän rasvakudosta.Naudan ruhojen rasvoittumista voidaan jonkin verran säädellä ruokinnalla. Tällöin kysymykseentulee lähinnä ruokinnan energiapitoisuuden vähentäminen loppukasvatuksessa. Teuraspainojenmadaltaminen olisi kuitenkin todennäköisesti tehokkaampi keino rajoittaa ruhojen rasvoittumista kuinenergian saannin rajoittaminen tai väkirehun osuuden vähentäminen dieetissä. Nykytilanteessa, jossakotimaisen naudanlihan tarjonta ei kata kotimaista kysyntää, teuraspainojen madaltamiselle ei kuitenkaanliene perusteita. Liharotuisten nautojen jalostuksellinen valinta residuaalisen syönnin perusteellavoisi olla tulevaisuudessa yksi mahdollinen keino tuottaa vähärasvaisempia ruhoja.
Title: Naudan rasvoittumiseen vaikuttavat tekijät
Description:
Tämän kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuuksia vaikuttaa naudan ruhonrasvoittumiseen.
Lihas- ja rasvakudoksen kasvu perustuu niissä olevien solujen koon suurenemiseenja/tai niiden lukumäärän lisääntymiseen.
Kudosten kasvuun ja valkuaisaineenvaihduntaan vaikuttavatlukuiset kasvutekijät ja hormonit.
Kasvunopeudella on erityisesti vaikutusta lihanlaatuun, sillä nopeastikasvaneet naudat voidaan teurastaa nuorempina, millä on myönteinen vaikutus lihan syöntilaatuun.
Nopeaan kasvuun liittyy yleensä myös rasvoittuminen: nopeasti kasvaneet eläimet ovat yleensä rasvaisempiakuin hitaasti kasvaneet eläimet.
Rasvan kertyminen ruhoon lisääntyy päiväkasvun nopeutuessaja energian saannin lisääntyessä.
Myös teuraspainon kasvu lisää yleensä ruhojen rasvaisuutta ja vähentäälihan sekä luun osuutta.
Sukupuolen vaikutus ruhon koostumukseen näkyy erilaisissa rasvoittumistaipumuksissa.
Hiehotrasvoittuvat aikaisemmin kuin härät, jotka puolestaan rasvoittuvat aikaisemmin kuin sonnit.
Eri nautaroduteroavat toisistaan rasvoittumispisteen (ts.
missä painossa eläin alkaa rasvoittua) osalta.
Aikuispainoltaansuurikokoiset rodut (esim.
Charolais, Simmental ja Limousin) kasvavat nopeammin ja rasvoittuvathitaammin kuin pienikokoiset rodut (Aberdeen angus, Hereford, Highland cattle).
Ruokinnan energiapitoisuuden pienentäminen vähentää yleensä ruhojen rasvoittumista, muttahidastaa myös usein eläinten kasvua ja pidentää siten kasvatusaikaa.
Jos halutaan vähentää ruhojenrasvoittumista dieetin energiapitoisuutta pienentämällä, joudutaankin yleensä hyväksymään hiemanheikommat kasvutulokset.
Valkuaislisän vaikutukset ruhon koostumukseen ovat yleensä olleet vähäisiä.
Erilaisten karkearehujen ja väkirehujen käytöllä ei ole tutkimuksissa ollut vaikutusta ruhojen rasvoittumiseen,jos eläinten energian ja valkuaisen saanti ovat olleet samalla tasolla eri ruokintaryhmienvälillä.
Lisääntyneen liikunnan on esitetty ehkäisevän nautojen rasvoittumista.
Liikunnan lisääntyminenon tutkimuksissa ollut seurausta alhaisemmasta eläintiheydestä ja pitävämmästä lattiamateriaalista,minkä vuoksi eläimet ovat olleet aktiivisempia.
Liikunnan seurauksena eläimet kuluttavat enemmänenergiaa ja niihin kerääntyy enemmän lihaskudosta ja vähemmän rasvakudosta.
Naudan ruhojen rasvoittumista voidaan jonkin verran säädellä ruokinnalla.
Tällöin kysymykseentulee lähinnä ruokinnan energiapitoisuuden vähentäminen loppukasvatuksessa.
Teuraspainojenmadaltaminen olisi kuitenkin todennäköisesti tehokkaampi keino rajoittaa ruhojen rasvoittumista kuinenergian saannin rajoittaminen tai väkirehun osuuden vähentäminen dieetissä.
Nykytilanteessa, jossakotimaisen naudanlihan tarjonta ei kata kotimaista kysyntää, teuraspainojen madaltamiselle ei kuitenkaanliene perusteita.
Liharotuisten nautojen jalostuksellinen valinta residuaalisen syönnin perusteellavoisi olla tulevaisuudessa yksi mahdollinen keino tuottaa vähärasvaisempia ruhoja.

Related Results

Tilalla tapahtuva maan laadun mittaaminen
Tilalla tapahtuva maan laadun mittaaminen
Kaikelle peltoviljelylle on tärkeää, että huolehditaan maan hyvästä rakenteesta, kasvien luontaisestaravinteiden saannista, maan vesitaloudesta ja vältetään ympäröivien ekosysteemi...
Liikkumattomuuden jäljillä
Liikkumattomuuden jäljillä
Tutkimuksessa tarkastellaan kahtena eri ajanjaksona (vuosina 2003 ja 2013) samoille turkulaisille lapsille ja nuorille tehtyjen kyselyjen sekä vähän liikuntaa harrastaville nuorill...
Passiivilauseiden merkitys ja käyttö yhdellä ilomantsilaispuhujalla
Passiivilauseiden merkitys ja käyttö yhdellä ilomantsilaispuhujalla
Tutkimus käsittelee yksipersoonaisen passiivin eli verbin TA-muodon merkitystä ja käyttöä karjalassa ja suomessa. Vaikka karjala muistuttaa läheisesti etenkin suomen itämurteita, p...
Vanhustyön lähiesimies musiikillisena toimijana
Vanhustyön lähiesimies musiikillisena toimijana
Kun musiikki- ja taidetoimintaa toteutetaan osana ikääntyneiden hoivaa, vanhustyön lähiesimiehet nousevat tärkeään rooliin. Lähiesimiesten kulttuuritoimintaan liittyvistä näkemyksi...
Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa
Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa
Tämän työn tavoitteena on selvittää nurmisäilörehun laadun merkitystä kasvavien lihanautojen ruokinnassa.Esitys perustuu MTT:llä toteutettuihin lihanautojen ruokintakoeaineistoihin...
Muutoksen tekijät hyvässä seurassa : Suomen tieteellinen kirjastoseura 1970–2010
Muutoksen tekijät hyvässä seurassa : Suomen tieteellinen kirjastoseura 1970–2010
Muutoksen tekijät hyvässä seurassa kertoo 90 vuotta täyttävän Suomen tieteellisen kirjastoseuran tarinaa maamme yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoista. Sama...
Ylisitoutuminen ja työuupumus opettajilla
Ylisitoutuminen ja työuupumus opettajilla
Opettajilla on suuri työuupumuksen riski, johon vaikuttavat niin työympäristön piirteet kuin yksilölliset tekijät. Ylisitoutuminen on taipumus, jota kuvaavat yksilön tarve kontroll...

Back to Top