Tilalla tapahtuva maan laadun mittaaminen

Kaikelle peltoviljelylle on tärkeää, että huolehditaan maan hyvästä rakenteesta, kasvien luontaisestaravinteiden saannista, maan vesitaloudesta ja vältetään ympäröivien ekosysteemien kuormittamista. Maanhyvä kunto pitää sisällään useita eri tekijöitä. Kemialliset tekijät kuvaavat maan ravinnetilaa, eloperäistäainesta ja happamuutta. Fysikaaliset tekijät ovat keskeisiä maan rakenteelle, vesitaloudelle jaeroosioriskille. Biologiset tekijät taas vaikuttavat luontaiseen ravinteidensaantiin vapauttamalla ravinteitaeloperäisestä aineksesta tai symbioosissa viljelykasvin kanssa sekä ovat mukana maan rakenteenmuodostuksessa ja ylläpitämisessä synnyttämällä humusta, sitomalla pintamaan muruja ja luomalla ns.biohuokosia. Kun näihin liitetään kestävän maatalouden ajatus, voidaan puhua maan laadusta.Monipuolista mittaristoa maan laadun arvioimiseksi ja kehityksen seuraamiseksi tiloilla ei meilläole toistaiseksi ollut tarjolla. Kansainvälisesti jo useita maan laadun mittaristoja on olemassa ja meilläkintarve peltomaan biologisten ja fysikaalisten ominaisuuksien arvioimiseen viljavuustutkimuksentäydentäjänä on ilmeinen. Mittaristokokonaisuuden kehitystyössä voidaan hyödyntää ulkomaisiaesimerkkejä, mutta käyttöönotto vaatii soveltamista ja testaamista paikallisissa olosuhteissa.Hankkeen päätavoitteena oli kehittää neuvoja- ja viljelijäkäyttöön soveltuva mittarikokoelmamaan laadun monipuolista arviointia varten. Mittaristo sisältää testejä maan biologisista, kemiallisista jafysikaalisista ominaisuuksista. Hankkeen kuluessa ProAgria Maaseutukeskusten neuvojat eri puolellaSuomea ovat testanneet mittarikokoelmaa. Käyttökokemusten perusteella testikokonaisuutta, ohjeistusta javälineistöä on muokattu. Tulosten tulkintaa ja toimenpide-ehdotuksia varten tarvitaan taustatietoja tilanlohkojen luontaisista ominaisuuksista ja viljelytoimenpiteistä. Tiedot on mahdollista kootavaltakunnallisesti ProAgrian Lohkotietopankin avulla, jolloin viljelijöiden on mahdollista vertailla omantilansa tuloksia. Lohkotietopankkiin kertyviä tuloksia voidaan myös jatkossa käyttää hyväksisuositusarvojen tarkentamisessa. Tavoitteena on, että oman tilan peltojen kunnon seuraaminen ja arvojenvertailu motivoisi viljelijöitä muutoksiin. Maan laadun mittaamista voidaan soveltaa myösveisensuojelutyössä maaperästä aiheutuvien riskien arvioimiseksi ja paikantamiseksi, sekäviljelymuutosten vaikutusten seurantaan.Hanke loppuu vuoden 2005 lopussa, jonka jälkeen valmistuu mittarikokoelman käyttöä vartenlaadittu CD-rom –muotoinen tukimateriaali, mikä tullaan julkaisemaan myös uudistuvan Agronetinsivustoilla.