Javascript must be enabled to continue!
Laiduntavien lypsylehmien jatkuva pötsin pH:n mittaaminen
View through CrossRef
Pötsin pH asettaa rajat korkeatuottoisen lypsylehmän ruokinnan suunnitteluun. pH:n yläraja tulee vastaan ruokintahäiriötapauksissa, esimerkiksi ureamyrkytyksessä. Pötsin pH:n alaraja saavutetaan ruokinnan intensiteettiä nostettaessa, kun tavoitellaan mahdollisimman suurta maitotuotosta tai ruokinnallisissa virheissä. Maitotuotosintensiteetin nosto tapahtuu nurmirehun sulavuuden ja/tai väkirehumäärän noston avulla.Koetoiminnassa parsinavetan kokoaikalaiduntavien lehmien väkirehun jako on onnistunut 12 kiloon/vrk saakka, kun väkirehut on jaettu aamu ja iltalypsyn yhteydessä heti sisälle oton jälkeen ja juuri ennen laitumelle laskua. Jakokertoja tulee tällöin neljä kpl/vrk. Lypsyasemanavetassa kokoaikalaiduntavilla lehmilläon vain kaksi väkirehun jakokertaa vuorokaudessa. Ongelmana voi olla pötsin pH:n lasku, mikä voi johtaa hapanpötsiin. Seurauksena on syönnin ja maitotuotoksen pieneneminen ja mm. sorkkasairauksien riski lisääntyvät. Osa-aikalaiduntaville väkirehu voidaan jakaa useamman kerran päivässä, jolloin väkirehun kertaannos on pieni. Rehun valkuainen puskuroi pötsin pH:n muutosta, joten valkuaisen lisääminen voi pienentää pötsin pH:n muutoksia.Maitotiloilla ei ole rutiininomaista mittaustapaa pötsin pH:n määrittämiseen. pH:n muutosten tutkiminenon mahdollista pötsiin laitettavien jatkuvatoimisten pH-bolusten avulla. Tässä kokeessa käytettiin jatkuvatoimisia smaXtec pH-boluksia (smaXtec animal care GmbH, Itävalta), joiden valmistajan takaama käyttöaika on 50 vrk, pH:n mittaustarkkuus ± 0,1 pH yksikköä.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia soveltuvatko pH-bolukset lypsylehmien normaaliin ruokinnan seurantaan sekä suuren väkirehun kerta-annoksen vaikutusta pötsin pH tasoon laidunruokinnalla (koe 1). Lisäksi tavoitteena oli tutkia osa- ja kokoaikalaidunnuksen sekä väkirehun valkuaispitoisuuden vaikutusta pötsin pH tasoon vuorokauden eri aikoina kokoaikalaiduntavilla lehmillä (KL) verrattuna yöaikaan laiduntaviinlehmiin (OL), kun väkirehun määrä oli vakio (koe 2).Kokeen 1 perusteella 6 kilon väkirehumäärän jako kerta-annoksena lypsyasemalla on liian suuri ja altistaa lehmät syöntihäiriölle. Kokeen 2 perusteella 4,5 kilon väkirehuannos ei tuottanut vielä ongelmia. Yksittäisen pH-boluksen mittaaman aikasarjan perusteella pH-bolusten tulokset osoittautuivat peräkkäisten mittausten osalta luotettaviksi. Jatkuvatoimisia pH –boluksia suositellaan kustannussyistä sijoitettavaksi vain osalle lehmistä. Tämä ei tuota riittävästi tietoa tunnistamaan karjan riskiryhmässä olevia lehmiä. Dieetin komponenttien perusteella voitaisiin tuottaa ennustemalli keskimääräisen pH –tason arvioimiseksi, jotenbolusten arvo on nimenomaan yksilötason erojen määritys. Laiduntamisaika tai väkirehun valkuaispitoisuuseivät merkittävästi vaikuttaneet pötsin pH-tasoon.
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote
Title: Laiduntavien lypsylehmien jatkuva pötsin pH:n mittaaminen
Description:
Pötsin pH asettaa rajat korkeatuottoisen lypsylehmän ruokinnan suunnitteluun.
pH:n yläraja tulee vastaan ruokintahäiriötapauksissa, esimerkiksi ureamyrkytyksessä.
Pötsin pH:n alaraja saavutetaan ruokinnan intensiteettiä nostettaessa, kun tavoitellaan mahdollisimman suurta maitotuotosta tai ruokinnallisissa virheissä.
Maitotuotosintensiteetin nosto tapahtuu nurmirehun sulavuuden ja/tai väkirehumäärän noston avulla.
Koetoiminnassa parsinavetan kokoaikalaiduntavien lehmien väkirehun jako on onnistunut 12 kiloon/vrk saakka, kun väkirehut on jaettu aamu ja iltalypsyn yhteydessä heti sisälle oton jälkeen ja juuri ennen laitumelle laskua.
Jakokertoja tulee tällöin neljä kpl/vrk.
Lypsyasemanavetassa kokoaikalaiduntavilla lehmilläon vain kaksi väkirehun jakokertaa vuorokaudessa.
Ongelmana voi olla pötsin pH:n lasku, mikä voi johtaa hapanpötsiin.
Seurauksena on syönnin ja maitotuotoksen pieneneminen ja mm.
sorkkasairauksien riski lisääntyvät.
Osa-aikalaiduntaville väkirehu voidaan jakaa useamman kerran päivässä, jolloin väkirehun kertaannos on pieni.
Rehun valkuainen puskuroi pötsin pH:n muutosta, joten valkuaisen lisääminen voi pienentää pötsin pH:n muutoksia.
Maitotiloilla ei ole rutiininomaista mittaustapaa pötsin pH:n määrittämiseen.
pH:n muutosten tutkiminenon mahdollista pötsiin laitettavien jatkuvatoimisten pH-bolusten avulla.
Tässä kokeessa käytettiin jatkuvatoimisia smaXtec pH-boluksia (smaXtec animal care GmbH, Itävalta), joiden valmistajan takaama käyttöaika on 50 vrk, pH:n mittaustarkkuus ± 0,1 pH yksikköä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia soveltuvatko pH-bolukset lypsylehmien normaaliin ruokinnan seurantaan sekä suuren väkirehun kerta-annoksen vaikutusta pötsin pH tasoon laidunruokinnalla (koe 1).
Lisäksi tavoitteena oli tutkia osa- ja kokoaikalaidunnuksen sekä väkirehun valkuaispitoisuuden vaikutusta pötsin pH tasoon vuorokauden eri aikoina kokoaikalaiduntavilla lehmillä (KL) verrattuna yöaikaan laiduntaviinlehmiin (OL), kun väkirehun määrä oli vakio (koe 2).
Kokeen 1 perusteella 6 kilon väkirehumäärän jako kerta-annoksena lypsyasemalla on liian suuri ja altistaa lehmät syöntihäiriölle.
Kokeen 2 perusteella 4,5 kilon väkirehuannos ei tuottanut vielä ongelmia.
Yksittäisen pH-boluksen mittaaman aikasarjan perusteella pH-bolusten tulokset osoittautuivat peräkkäisten mittausten osalta luotettaviksi.
Jatkuvatoimisia pH –boluksia suositellaan kustannussyistä sijoitettavaksi vain osalle lehmistä.
Tämä ei tuota riittävästi tietoa tunnistamaan karjan riskiryhmässä olevia lehmiä.
Dieetin komponenttien perusteella voitaisiin tuottaa ennustemalli keskimääräisen pH –tason arvioimiseksi, jotenbolusten arvo on nimenomaan yksilötason erojen määritys.
Laiduntamisaika tai väkirehun valkuaispitoisuuseivät merkittävästi vaikuttaneet pötsin pH-tasoon.
Related Results
Energiatehokkuuden mittaaminen. Ravinne- ja energiatehokas maatila-hanke.
Energiatehokkuuden mittaaminen. Ravinne- ja energiatehokas maatila-hanke.
Ravinne- ja energiatehokas maatilahankkeen yksi kahdeksasta teemasta on energiatehokkuuden mittaaminen. Maatilan energiasuunnitelma on käytössä oleva työkalu energiankulutuksen ja ...
Kilpailukyvyn mittaaminen elintarvikeketjussa
Kilpailukyvyn mittaaminen elintarvikeketjussa
Maailmantalouden nykyinen taantuma on nostanut kilpailukyvyn käsitteen keskustelujen fokukseen koko taloudessa. Joka maan ja joka sektorin tavoitteena on kilpailukyvyn nostaminen. ...
JOUVA-hanke 2024–2026: Tulokset, opit ja toimintamallit
JOUVA-hanke 2024–2026: Tulokset, opit ja toimintamallit
Jatkuva oppiminen on noussut 2020-luvulla keskeiseksi teemaksi niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Työelämän nopea muutos, digitalisaatio, työn sisällöllinen murros ja osaamisvaati...
Herne ja virna lypsylehmien rehuna
Herne ja virna lypsylehmien rehuna
Herneiden ja virnojen ravintoarvon selvittämiseksi on suoritettu maidontuotantokoe lehmillä sekä sulavuuskokeet pässeillä. Maidontuotantokokeessa käytetyissä virnajauhoissa (84.8 %...
Emolehmille rehua joka toinen päivä?
Emolehmille rehua joka toinen päivä?
Emolehmien ruokinta joka toinen päivä, eläinten hyvinvoinnista tinkimättä, voi tuoda emolehmätilalle kustannussäästöä. Tämä tutkimus selvitti, voidaanko täysikasvuiset emolehmät ru...
Mikrolevien käyttö kotieläinten ravitsemuksessa
Mikrolevien käyttö kotieläinten ravitsemuksessa
Mikrolevät ovat fotosynteesiin kykeneviä mikroskooppisen pieniä yksisoluisia eliöitä. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa biopolttoaineiden tuotannossa, ihmis- ja eläinravitsemukse...
Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa
Nurmisäilörehun laadun merkitys lihanaudan ruokinnassa
Tämän työn tavoitteena on selvittää nurmisäilörehun laadun merkitystä kasvavien lihanautojen ruokinnassa.Esitys perustuu MTT:llä toteutettuihin lihanautojen ruokintakoeaineistoihin...

