Tekijyys Ruotsin vallan aikaisessa suomenkielisessä kirjallisuudessa

Tekijyys Ruotsin vallan aikaisessa suomenkielisessä kirjallisuudessa Tässä artikkelissa puheena on se, miten Ruotsin vallan aikana julkaistujen suomenkielisten teosten nimiösivuilla, esipuheissa sekä omistus- ja jälkikirjoituksissa ilmaistiin kirjan tekijä tai tekijät. Artikkelissa käsitellään kirjallisuutta 1540-luvulta vuoteen 1809. Aineisto sisältää 218 Ruotsin vallan aikaista suomenkielistä kirjaa. Aineistossa on mukana teoksia eri kirjallisuustyypeistä (uskonnollinen kirjallisuus, lakikirjallisuus, valistus- ja neuvokirjat ja kaunokirjallisuus). Vaikka eri kirjallisuustyypeissä on eroja, voidaan todeta, että valtaosassa Ruotsin vallan ajan suomenkielisistä teoksista joku tekijöistä on mainittu ja että kokonaan anonyymit julkaisut ovat poikkeuksellisia. Anonyymiys yleistyi joksikin aikaa 1700-luvun alkupuolella, mikä saattaa olla seurausta siitä, että kartettiin teosten leimautumista harhaoppisiksi. Teosten käännöstaustaa ei yleensä salailtu, vaan sitä saatettiin nimiölehdillä erityisesti korostaa. Vaikuttaa siltä, että muunkielisen taustan dokumentointi toimi kirjan markkinointikeinona ja vahvisti tekijän brändiä oppineena kirjoittajana. Martti Lutherin nimi rakensi luottamusta ja ilmeisesti paransi myös teosten myyntiä. Nimiölehdillä ja esipuheissa esiintyvien tekijyyttä kuvaavien verbien perusteella käy selväksi, että monet ajan suomenkieliset teokset syntyivät kompilaattorin työn tuloksena.   ***********   Authorship issues in literature written in Finnish during the Swedish rule This article describes how the author or authors were indicated in the labels, forewords, inscriptions and epilogues of the literary works published in Finnish during the period of the Swedish rule in Finland. The article covers literature published in Finnish from the 1540’s until 1809. The corpus consists of 208 books which represent various types of literature (religious, legal and educational literature, handbooks, and fiction). Although there are differences between the types of literature, it can be stated that in most of the works in our corpus, at least one of the authors was named and totally anonymous works were merely an exception. In the beginning of the 18th century, though, there was a peak in the anonymousness, which may be due to the author’s wish for the book not to be stigmatized as heresy. A book’s origin as a translation was usually not concealed. This fact could actually be stressed on the label page and thus used as a marketing tool or a means of creating the author’s brand as an expert. Martin Luther’s name was mentioned in order to build confidence and to promote sales. On the basis of the verbs that were used to describe authorship on the label pages, it is clear that many works published in Finnish in this era were a result of a compilator’s effort.