Yhteinen tekijyys tutkimusprosessin osana: Firabelityöt muistitietohistorian valossa

Artikkelin aiheena on väitöskirjatutkimusta varten toteuttamani firabelitöitä käsittelevän muistitiedon keruu ja muistitiedon muodostumisprosessi oral historyn näkökulmasta. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineillä sekä materiaaleilla ja usein myös työajan Artikkelin aiheena on väitöskirjatutkimusta varten toteuttamani firabelitöitä käsittelevän muistitiedon keruu ja muistitiedon muodostumisprosessi oral historyn näkökulmasta. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineillä sekä materiaaleilla ja usein myös työajan puitteissa tekemiä esineitä. Lähdeaineisto on luotu yhteistyössä haastateltavien kanssa muistitietohistorialle tyypilliseen tapaan. Aineisto syntyy haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksesta, johon molemmat osapuolet osallistuvat aktiivisesti. Artikkelissa tarkastelen haastattelemalla tuotetun muistitiedon muodostumisprosessia yhteisen tekijyyden (a shared authority) näkökulmasta. Erittelen miten yhteinen tekijyys ilmenee muistitiedon muodostumisessa ja millaisia vaikutuksia sillä on tutkimusprosessiin kokonaisuudessaan. Työväen muistitietotoimikunnan kanssa toteutetun keruun haastatteluaineistot muodostuivat haastattelijan ja haastateltavan intersubjektiivisen yhteistyön tuloksena. Firabelitöitä käsittelevän muistitiedon moniäänisyys ja yhteinen tekijyys ilmenivät varsinkin keruun ensimmäisessä ryhmäkeskustelussa ja aineiston arkaluontoisuuden määrittelyssä. Ryhmäkeskustelu oli tutkimuksen käännekohta, joka vaikutti tutkimusprosessin jatkoon monella tapaa. Käänne sai alkunsa haastateltavan aloitteellisuudesta, joka ohjasi tutkijan itsereflektioon tutkimusaiheen sensitiivisyydestä. Keskustelu osoitti, että työläisidentiteetti rakennetaan mieluummin positiivisen kuvan – tehdasperinteen ja työkulttuurin varaan – ja vahvasti negatiivinen käsite, varastamisen, tuomitaan ehdottomasti. Haastatteluiden perusteella teollisuustyöntekijät eivät pidä firabelitöitä arkaluontoisena ilmiönä. Häpeällisyyden tai peiteltävyyden sijaan firabelityöt koetaan enemmänkin työpaikan arkeen kuuluvana osana. Ilmiön arkaluontoisuus juontuu osaltaan sen puutteellisesta kontekstualisoinnista, mistä johtuen aihetta ei tunneta tehdasyhteisön ulkopuolella tarpeeksi hyvin tai tiedot siitä ovat virheellisiä. Asiasanat: Muistitieto, haastattelut, suullinen perinne, metodologia, työläiset