Muistitiedon käyttäminen Jämsän kolmiodraamatarinan lähteenä

Käsittelen kirjoituksessani muistitiedon käyttöä historiantutkimuksen lähteenä. Tarkasteluni kohteena on kolmiodraamatarina, joka on säilynyt osana vuoden 1918 tapahtumien muistelua Jämsässä. Tarinan mukaan suojeluskuntapäällikkö Aarne Haarla yritti sisällissodan aikana päästä eroon kilpakosijastaan, kansakoulunopettaja Kaarlo Isomäestä. Vaikka Isomäki pelastui teloitusyrityksestä, hän menetti morsiamensa Haarlalle. Muistitiedossa Isomäen vaino selittyy kolmiodraamalla. Vainon todellinen syy, hänen riitaantumisensa opettajan luontoisetuisuuksista ja paikkakunnan mahtimiesten vastustaminen, on unohtunut. Peilaan katsauksessani muistitiedon välittämää kuvaa vainon syystä muista lähteistä saamiini tietoihin ja selvitän tarinan muuttumista. Tarkastelu osoittaa, miten hävinneen puolen edustajien muisteluissa tarinan ydinviestin kannalta turhat yksityiskohdat karsiutuivat ja sanoma kiteytyi. Kuvaan kirjoituksessa tarinan merkitystä sen muistelijoille ja selitän sen pysyvyyttä historiallisessa muistissa.