Yhden vai kahden kartan suomalaiset? Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus alueilla ja poliittisessa ohjauksessa 1997–2015

Aikuisten osaamisen kehittäminen korostuu nuorten ikäluokkien pienentyessä. Aikuiskoulutus on kuitenkin usein joutunut joustamaan yhteiskunnan rakenteiden muutoksissa ja vaihtuvassa poliittisessa ohjauksessa. Perehdyn artikkelissani ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen maakunnittain. Tutkin pitkän aikavälin tilastojen pohjalta, miten poliittinen ohjaus näkyy alueellisessa aikuiskoulutuksessa ja mitä tilastot kertovat aikuisopiskelijoiden omien valintojen vaikutuksesta aluekehitykseen. Jälkimmäiseen kysymykseen paneudun kolmella isolla koulutusalalla tutkimalla opiskelijoiden muuttovirtoja ennen ja jälkeen opintojen. On selkeästi nähtävissä, että koulutus­ ja työvoimapolitiikan linjaukset ovat vaikuttaneet paljon ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen. Tulokset osoittavat, että tutkinnon suorittaneiden muuttovirtoihin vaikuttavat eniten maakuntien toisistaan poikkeavat elinkeinorakenteet ja muutokset niissä. Muuttovirrat poikkeavatkin usein yleisestä muuttoliikkeestä. Mielenkiintoiseksi osoittautuivat alojen väliset erot. Kaupan alalla aikuiset opiskelivat pääosin asuinmaakunnassaan, mutta tutkinnon jälkeiset muuttovirrat muodostavat yhden yhtenäisen Suomen: suuntana kaikkialta on Uusimaa. Tekniikan alalla ja terveysalalla syntyy ”kahden kartan Suomi”. Siinä kulkee selkeä jakolinja lounaasta koilliseen, ja muuttovirrat sekä ennen että jälkeen opintojen pysyvät omalla puolellaan jakolinjaa.