Demokratian käsite peruskoulun oppikirjoissa

Artikkelissa tarkastellaan demokratian käsitteen rakentumista oppikirjateksteihin. Aineistona on peruskoulun oppikirjoja eri oppiaineista. Demokratian käsitteen, sen merkitysten ja kontekstien rakentumista tekstiin tarkastellaan diskurssianalyyttisesti kysymällä, millaisena demokratian käsite esitellään ja millaisiin käsitteellisiin kehyksiin se kytketään. Analyysi osoittaa, että demokratia määritellään ensisijaisesti kansanvaltaiseksi valtiomuodoksi, mutta siihen liitetään elimellisinä aineksina demokraattisen kansalaisuuden, dialogin ja sananvapauden kaltaisia ihanteita. Demokratia ankkuroidaan yhtäältä Suomeen ja toisaalta antiikin Kreikkaan, ja sen merkitystä hahmotellaan usein suhteessa diktatuureihin ja epädemokraattisiin maihin. Analyysi osoittaa, että demokratia esitetään enimmäkseen joko päällä tai pois olevana tilana sekä staattisena käsitteenä. Havaintojen pohjalta pohditaan, millainen olisi käsitteen problematisoiva, jatkumomallinen tai utooppinen esitystapa ja missä määrin esitystavat ohjaavat poliittisen mielikuvituksen käyttöön ja demokraattiseen kansalaisuuteen.