Sivistys ja demokratia

Laajalti hyväksytään näkemys, että demokraattinen yhteiskunta edellyttää sivistyneitä kansalaisia. Sivistysteorioissa ja poliittisen kasvatuksen malleissa on jäsennetty eri tavoin, mihin sivistyksen ja demokratian suhde perustuu. On yhtäältä ajateltu, että kansalaisten sivistystasosta riippuu demokratian toimivuus, ja toisaalta on korostettu, että sivistys johtaa demokratian laajentumiseen. Artikkelimme tehtävänä on analysoida edellä kuvattuja tapoja hahmottaa demokratiaa ja pohtia niiden välistä jännitettä. Tätä varten tarkastelemme tutkimustietoa demokratian nykytilasta, demokratiateorioita, sivistysteorioita ja poliittisen kasvatuksen malleja. Artikkelissa nostamme esille demokraattisen sivistysajattelun kaksi muotoa. Argumentoimme sen puolesta, että kumpikin tulkinta sivistyksen ja demokratian suhteesta sisältää perusteltuja lähtökohtia. Näiden perinteiden kritiikit toisiaan kohtaan on kuitenkin otettava huomioon. Esitämme, että demokraattisen metaosaamisen käsite voisi osaltaan ratkaista jännitettä eri sivistysteorioiden ja poliittisen kasvatuksen mallien välillä.