Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

CLEARFIELD-viljelymenetelmä torjuu rypsin rikkakasvit tehokkaasti

View through CrossRef
Rikkakasvien torjunta on yksi tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä öljykasvien viljelyssä. Rikkakasvit alentavat satoa ja heikentävät sadon laatua ja siten myös sen arvoa. Suomessa rikkakasvien torjunta rypsi- ja rapsipelloilta on ollut ongelmallista vuosikymmenien ajan tehokkaiden herbisidien vähyyden ja valmisteiden korkeiden käyttökustannusten vuoksi. Käytetyin tehoaine, trifluraliini poistui markkinoilta kevään 2009 jälkeen, mikä tullee edelleen vähentämään herbisidien käyttöä, ellei uusia korvaavia valmisteita löydy. CLEARFIELD-viljelymenetelmä tarjoaa toivottavasti pian myös Suomessa tehokkaan rikkakasvien torjuntakeinon rypsipelloille. BASF Ag:n kehittämässä CLEARFIELD-viljelymenetelmässä käytetään kasvilajiketta (tässä tapauksessa rypsiä), joka on jalostettu kestämään imidatsolinoni-herbisidien (IMI-) ryhmään kuuluvaa herbisidiä. Kestävyys IMI-herbisideille on mahdollista jalostaa perinteisen kasvinjalostuksen menetelmin. Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksella on tehty tutkimusta ja IMI-kestävyyden jalostustyötä suomalaisiin rypsi- ja rapsilinjoihin vuodesta 2002 lähtien. Kasvukaudella 2009 järjestettiin saman koemallin mukaisesti viisi kenttäkoetta, joissa tutkittiin neljän taimettumisen jälkeen käytettävän herbisidin tehoa rypsipeltojemme 2-sirkkaisiin rikkakasvilajeihin. Kolme herbisideistä sisälsi ainoana tai toisena tehoaineenaan IMI-herbisidien ryhmään kuuluvaa imatsamoksia. Standardikäsittelynä kokeissa oli markkinoilla oleva Butisan S -valmiste, joka sisältää tehoaineenaan metatsakloria. Kenttäkokeet toteutettiin Helsingin yliopiston, BASF SE:n, MTT Jokioisten sekä Bernerin yhteistyönä. Herbidisidikokeiden lisäksi 14 rypsinviljelijää kokeili CLEAR-FIELD-viljelymenetelmää tiloillaan yhteensä lähes 130 ha:n alalla. Kaikissa kokeissa käytettiin kylvösiemenenä imatsamoksia kestävää ’IMI4003’ kevätrypsilajiketta. Herbisidikäsittelyt eivät aiheuttaneet rypsille vioituksia eikä niillä ollut muitakaan suoria vaikutuksia rypsin kasvuun. Imatsamoksiherbisideillä oli kaikissa kokeissa selvästi Butisan S -standardikäsittelyä parempi teho rikkakasveihin. Imatsamoksiherbisidit tehosivat erittäin hyvin jauhosavikkaan, mataraan ja peltoukonnauriiseen. Hyvä teho valmisteilla oli pihatähtimöön, linnunkaaliin, kiertotattareen, peltopillikkeeseen ja peltohatikkaan ja kohtalainen teho punapeippiin, orvokkiin ja emäkkiin. Imatsamoksiherbisidien käytöstä saatiin myös viljelijäkokeissa erittäin hyviä tuloksia. Imatsamoksiherbisideillä havaittiin viljelijäkokeessa olevan tehoa myös juolavehnään, pelto-ohdakkeeseen ja hukkakauraan. CLEARFIELD-viljelymenetelmä soveltuu kasvukaudella 2009 kerättyjen kokemusten perusteella hyvin käytettäväksi Suomen olosuhteissa ja se tarjoaa tehokkaan tavan torjua rypsipeltojen yleisimmät ja haitallisimmat rikkakasvilajit.
Title: CLEARFIELD-viljelymenetelmä torjuu rypsin rikkakasvit tehokkaasti
Description:
Rikkakasvien torjunta on yksi tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä öljykasvien viljelyssä.
Rikkakasvit alentavat satoa ja heikentävät sadon laatua ja siten myös sen arvoa.
Suomessa rikkakasvien torjunta rypsi- ja rapsipelloilta on ollut ongelmallista vuosikymmenien ajan tehokkaiden herbisidien vähyyden ja valmisteiden korkeiden käyttökustannusten vuoksi.
Käytetyin tehoaine, trifluraliini poistui markkinoilta kevään 2009 jälkeen, mikä tullee edelleen vähentämään herbisidien käyttöä, ellei uusia korvaavia valmisteita löydy.
CLEARFIELD-viljelymenetelmä tarjoaa toivottavasti pian myös Suomessa tehokkaan rikkakasvien torjuntakeinon rypsipelloille.
BASF Ag:n kehittämässä CLEARFIELD-viljelymenetelmässä käytetään kasvilajiketta (tässä tapauksessa rypsiä), joka on jalostettu kestämään imidatsolinoni-herbisidien (IMI-) ryhmään kuuluvaa herbisidiä.
Kestävyys IMI-herbisideille on mahdollista jalostaa perinteisen kasvinjalostuksen menetelmin.
Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksella on tehty tutkimusta ja IMI-kestävyyden jalostustyötä suomalaisiin rypsi- ja rapsilinjoihin vuodesta 2002 lähtien.
Kasvukaudella 2009 järjestettiin saman koemallin mukaisesti viisi kenttäkoetta, joissa tutkittiin neljän taimettumisen jälkeen käytettävän herbisidin tehoa rypsipeltojemme 2-sirkkaisiin rikkakasvilajeihin.
Kolme herbisideistä sisälsi ainoana tai toisena tehoaineenaan IMI-herbisidien ryhmään kuuluvaa imatsamoksia.
Standardikäsittelynä kokeissa oli markkinoilla oleva Butisan S -valmiste, joka sisältää tehoaineenaan metatsakloria.
Kenttäkokeet toteutettiin Helsingin yliopiston, BASF SE:n, MTT Jokioisten sekä Bernerin yhteistyönä.
Herbidisidikokeiden lisäksi 14 rypsinviljelijää kokeili CLEAR-FIELD-viljelymenetelmää tiloillaan yhteensä lähes 130 ha:n alalla.
Kaikissa kokeissa käytettiin kylvösiemenenä imatsamoksia kestävää ’IMI4003’ kevätrypsilajiketta.
Herbisidikäsittelyt eivät aiheuttaneet rypsille vioituksia eikä niillä ollut muitakaan suoria vaikutuksia rypsin kasvuun.
Imatsamoksiherbisideillä oli kaikissa kokeissa selvästi Butisan S -standardikäsittelyä parempi teho rikkakasveihin.
Imatsamoksiherbisidit tehosivat erittäin hyvin jauhosavikkaan, mataraan ja peltoukonnauriiseen.
Hyvä teho valmisteilla oli pihatähtimöön, linnunkaaliin, kiertotattareen, peltopillikkeeseen ja peltohatikkaan ja kohtalainen teho punapeippiin, orvokkiin ja emäkkiin.
Imatsamoksiherbisidien käytöstä saatiin myös viljelijäkokeissa erittäin hyviä tuloksia.
Imatsamoksiherbisideillä havaittiin viljelijäkokeessa olevan tehoa myös juolavehnään, pelto-ohdakkeeseen ja hukkakauraan.
CLEARFIELD-viljelymenetelmä soveltuu kasvukaudella 2009 kerättyjen kokemusten perusteella hyvin käytettäväksi Suomen olosuhteissa ja se tarjoaa tehokkaan tavan torjua rypsipeltojen yleisimmät ja haitallisimmat rikkakasvilajit.

Related Results

„Dalena CLP“ – Bulgarian Clearfield Plus hybrid sunflower with high adaptive potential
„Dalena CLP“ – Bulgarian Clearfield Plus hybrid sunflower with high adaptive potential
In recent years, the areas grown with sunflowers have increased, and for this reason, proper crop rotations are not always observed, and there has been an attack of economically im...
Broilerinlihan elinkaariarviointi
Broilerinlihan elinkaariarviointi
Hankkeen  tavoitteena  oli  elinkaariarvioinnin  menetelmin  arvioida  hunajamarinoitujen  broilerin  fi­leesuikaleiden tuotannon aiheuttama ympäristökuormitus todelliseen toiminto...
Vehnän kasvinsuojelun muuttuneet haasteet
Vehnän kasvinsuojelun muuttuneet haasteet
Viljelykierto, muokkauksen intensiteetti sekä sääolot vaikuttavat niin kasvitautien, tuhoeläinten kuin rikkakasvienrunsauteen. Tekijöillä on myös yhdysvaikutuksia ja ne kohdistuvat...
Lower Strasburg, and: Clearfield
Lower Strasburg, and: Clearfield
Abstract: Abstract for “Clearfield”: “Absence in a landscape, versus absence as a landscape.” Abstract for “Lower Strasburg.” “The idea of ‘shelter’ as either a ghost or a trap, in...
Ratkaisuja härkäpavun kasvinsuojeluun
Ratkaisuja härkäpavun kasvinsuojeluun
Kiinnostus härkäpavun viljelyyn on kasvanut nopeasti viime vuosina. Härkäpavun viljelyala on nykyisellään n. 10 000 ha. Samanaikaisesti viljelyn yleistymisen myötä on tutkittu härk...
Katsaus kasvukauden 2022 kasvintuhoojiin
Katsaus kasvukauden 2022 kasvintuhoojiin
Kasvintuhoojatilanteet vaihtelivat kasvukaudella 2022 runsaasti. Paikoin kärsittiin kuivuudesta, paikoin kosteudesta. Yleisesti peltokasvien tuhohyönteiset, kasvitaudit ja rikkakas...
Viljelykierron vaikutus vehnän kasvintuhoojien esiintymiseen
Viljelykierron vaikutus vehnän kasvintuhoojien esiintymiseen
Viljelyn tehostaminen on lisännyt yksipuolista viljelyä. Vaikka viljelykierron edut mm. maan viljavuuden lisääjänä ja kasvintuhoojien hillitsijänä tiedostetaan, yksipuolinen vehnän...
Koivutisle – uusi kasvinsuojelun innovaatio
Koivutisle – uusi kasvinsuojelun innovaatio
Charcoal Finland Oy: n tuottamasta koivutisleestä löydettiin potentiaalinen vaihtoehto, biologisen torjunnan tarpeisiin. Grillihiilen sivutuotteena syntyvät yhdisteet ovat osoittau...

Back to Top