Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Viestintä monikielisessä työyhteisössä – tapaustutkimus ulkomaalaisesta työharjoittelijasta suomalaisessa yrityksessä

View through CrossRef
This article discusses communication in a multilingual workplace. The paper draws on the results of a qualitative case study of a Finnish medium-sized company, in which a student with Asian background was doing his practical training period of three months. The student, the company’s management and the training supervisor of the University of Applied Sciences were interviewed in different phases of this training period. The objective was to study what kind of communicative situations occurred in the work community, which languages were chosen in these situations, and how the knowledge-sharing process functions from the trainee’s point of view. The analysis of the data is based on the concept of organizational communication (Juholin 2007) and dialogical perspective of multilingualism (Dufva & Pietikäinen 2009). The results show that the student’s Finnish language skills were not good enough for him to receive topical information, share or discuss the major issues of the organization or to successfully act as a part of the work community. In addition, multilingualism reduced especially face-to-face communication and thus disrupted the communication. Multilingualism could not be used as a resource in the work community.
VAKKI Communication Research Association
Title: Viestintä monikielisessä työyhteisössä – tapaustutkimus ulkomaalaisesta työharjoittelijasta suomalaisessa yrityksessä
Description:
This article discusses communication in a multilingual workplace.
The paper draws on the results of a qualitative case study of a Finnish medium-sized company, in which a student with Asian background was doing his practical training period of three months.
The student, the company’s management and the training supervisor of the University of Applied Sciences were interviewed in different phases of this training period.
The objective was to study what kind of communicative situations occurred in the work community, which languages were chosen in these situations, and how the knowledge-sharing process functions from the trainee’s point of view.
The analysis of the data is based on the concept of organizational communication (Juholin 2007) and dialogical perspective of multilingualism (Dufva & Pietikäinen 2009).
The results show that the student’s Finnish language skills were not good enough for him to receive topical information, share or discuss the major issues of the organization or to successfully act as a part of the work community.
In addition, multilingualism reduced especially face-to-face communication and thus disrupted the communication.
Multilingualism could not be used as a resource in the work community.

Related Results

Tekoälykäs viestintä
Tekoälykäs viestintä
Organisaatioiden viestintä, markkinointi ja asiakaspalvelu siirtyivät uuteen tekoälykkääseen aikaan loppuvuodesta 2022, kun yhdysvaltalainen OpenAI lanseerasi ChatGPT:n. Tekoälykäs...
Strateginen viestintä ja organisaation tavoitteet: Mihin viestinnällä pyritään?
Strateginen viestintä ja organisaation tavoitteet: Mihin viestinnällä pyritään?
Strateginen viestintä on 2000-luvun viestinnän tutkimuksessa noussut PR:n, yhteisöviestinnän, viestinnän johtamisen ja integroidun viestinnän rinnalle sekä osittain korvaamaan niit...
Kolmikantaisten valmisteluryhmien julkisuussäännöt: tapaustutkimus Sosiaaliturvan uudistamiskomiteasta
Kolmikantaisten valmisteluryhmien julkisuussäännöt: tapaustutkimus Sosiaaliturvan uudistamiskomiteasta
Poliittisissa instituutioissa on julkisuussääntöjä eli päättäjien keskinäisiä sääntöjä siitä, miten mediajulkisuudessa saa toimia. Tällaisia sääntöjä ei ole kuitenkaan aiemmin vars...
Marxismin ja kulttuurintutkimuksen välissä: Ilkka Heiskanen mediatutkimuksen kahdeksankymmenluvulla
Marxismin ja kulttuurintutkimuksen välissä: Ilkka Heiskanen mediatutkimuksen kahdeksankymmenluvulla
Ilkka Heiskasen vuosina 1981–1991 julkaisema viiden artikkelin sarja on yksi suomalaisen mediatutkimuksen parhaita saavutuksia, joka on jäänyt vähälle huomiolle. Heiskanen esittää ...
Sosiaalinen kuratointi verkossa
Sosiaalinen kuratointi verkossa
Artikkelin aiheena on yleisön rooli mediayhtiöitten tuottamien sisältöjen valikoijana ja jakelijana. Verkkoympäristö ja sosiaalisen median työkalut mahdollistavat sen, että yleisö ...
Suunnitelmallista huomion keräämistä ja kokemuspohjaisia valintoja : poliittisen brändin strateginen viestintä
Suunnitelmallista huomion keräämistä ja kokemuspohjaisia valintoja : poliittisen brändin strateginen viestintä
Puolueiden, viestintäsuunnittelijoiden ja -toimistojen, poliitikkojen ja heidän avustajiensa sekä kampanjatiimien vuorovaikutus äänestäjien kanssa rakentuu jatkuvasti muuttuvassa m...
Puolueiden ja puoluejohtajien vaaliviestinnän muutos sosiaalisessa mediassa vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä
Puolueiden ja puoluejohtajien vaaliviestinnän muutos sosiaalisessa mediassa vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä
Sosiaalisen median merkitys poliittisessa viestinnässä on nykyisin suuri varsinkin vaalikampanjoinnissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vaaliviestinnän muutosta sosiaalisessa me...
Kuka näin on väittänyt?
Kuka näin on väittänyt?
Suomalaiseen tieteelliseen kirjoittamiseen on vakiintunut viittauskäytäntöjä, joiden vuoksi usein jää epäselväksi, kuka on tekstissä todetun takana ja missä määrin. Pahimmillaan kä...

Back to Top