Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kypsyysmallivertailu: näkökulmia kansalliseen ohjaukseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon alueella kokonaisarkkitehtuurin (KA) tuloksia ei ole vielä laajasti arvioitu, vaikka menetelmää on sovellettu jo lähes parin vuosikymmen ajan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tiettyjä keskeisiä kokonaisarkkitehtuurin kypsyysmalleja. Tutkimuksen lähtökohtana oli olettamus, että KA-kypsyyden kasvu parantaa julkishallinnon ohjausta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimus tuotti vertailun neljästä kypsyysmallista: EAMM, DyAMM, MIT CISR ja SAMM. Lisäksi tarkasteltiin kahden mallin, DyAMM ja SAMM arviointipiirteitä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että KA-kypsyysmalleja on tutkittu vähän. Teoreettisen perustan heikkous onkin haaste KA-kehittämiselle ja kypsyysarvioinnille. Malleissa tunnistettuja ulottuvuuksia voitaisiin kuitenkin hyödyntää tehokkaammin julkishallinnon KA-ohjauksessa. Kypsyysmallien kehittäminen edellyttäisi jatkotutkimusta, jossa teoreettinen tutkimus yhdistettäisiin mallien testaamiseen tapausaineistolla. Malleja tulisi kehittää tutkimusnäyttöön perustuen eikä pelkästään yksittäisten hankkeiden perusteella. Tällä tavalla kypsyysmallit tuottaisivat luotettavaa ja paremmin kohteeseen soveltuvaa arviointia myös julkishallinnossa ja sen ohjauksessa.