Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Valtion ja kuntien vastuunjako pitkäaikaistyöttöminen aktivoinnissa

View through CrossRef
Tutkimuksen kohteena on ajallinen muutos pitkäaikaistyöttömien aktivointia sekä valtion ja kuntien välistä työn- ja vastuunjakoa koskevissa poliittisissa toimintalinjauksissa. Tutkimusaineistona ovat valitut hallitusohjelmat ja hallituksen esitykset ajanjaksolla 1995–2015. Analyyttisenä kehikkona on hallinta. Pitkäaikaistyöttömien aktivointia hahmotetaan hallinnan alueena, jossa valtion ja kuntien välinen työn- ja vastuunjako ilmentää vertikaalista ja horisontaalista koordinaatiota. Tuloksissa tunnistetaan kolme vaihetta. Aktiivisessa työvoimapolitiikassa pääasiallinen vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta määrittyy valtiolle ja työvoimahallinnolle, kuntien ja sosiaalitoimen tuella. Vuosituhannen vaihteessa siirrytään integroituun aktivointipolitiikkaan, jossa pitkäaikaistyöttömien aktivointi nähdään valtion ja kuntien yhteisvastuuna. Tästä huolimatta kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja vastuut pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa lisääntyvät. Kolmannessa vaiheessa julkisen sektorin vastuu muuttuu epäselväksi yksilövastuun ja markkinaehtoisuuden korostuessa.
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityon tutkimuksen aikakauslehti
Title: Valtion ja kuntien vastuunjako pitkäaikaistyöttöminen aktivoinnissa
Description:
Tutkimuksen kohteena on ajallinen muutos pitkäaikaistyöttömien aktivointia sekä valtion ja kuntien välistä työn- ja vastuunjakoa koskevissa poliittisissa toimintalinjauksissa.
Tutkimusaineistona ovat valitut hallitusohjelmat ja hallituksen esitykset ajanjaksolla 1995–2015.
Analyyttisenä kehikkona on hallinta.
Pitkäaikaistyöttömien aktivointia hahmotetaan hallinnan alueena, jossa valtion ja kuntien välinen työn- ja vastuunjako ilmentää vertikaalista ja horisontaalista koordinaatiota.
Tuloksissa tunnistetaan kolme vaihetta.
Aktiivisessa työvoimapolitiikassa pääasiallinen vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta määrittyy valtiolle ja työvoimahallinnolle, kuntien ja sosiaalitoimen tuella.
Vuosituhannen vaihteessa siirrytään integroituun aktivointipolitiikkaan, jossa pitkäaikaistyöttömien aktivointi nähdään valtion ja kuntien yhteisvastuuna.
Tästä huolimatta kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja vastuut pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa lisääntyvät.
Kolmannessa vaiheessa julkisen sektorin vastuu muuttuu epäselväksi yksilövastuun ja markkinaehtoisuuden korostuessa.

Related Results

Miten tutkia valtiovaltaa?
Miten tutkia valtiovaltaa?
Mitchell Dean & Daniel Zamora, The Last Man Takes LSD – Foucault and the End of Revolution London: Verso, 2021. 256 s. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtiovalta on palannut ...
Aikuiskasvatus valtion vuoden 1993 budjettiesityksessä
Aikuiskasvatus valtion vuoden 1993 budjettiesityksessä
Talousneuvostossa 16. syyskuuta esitelty ns. Sailaksen paperi voi jäädä aikakirjoihin historiallisena dokumenttina. Valtion menojen ennen näkemättömien supistuskaavailujen virrassa...
Kirkkolain tunnustuspykälä – autonomian airut?
Kirkkolain tunnustuspykälä – autonomian airut?
Artikkeli tarkastelee kirkkolain tunnustuspykälän oikeudellista merkitystä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon autonomian kannalta. Aihepiiri liittyy kirkon ja valtion suhteisiin ...
Häirintä luottamushenkilöiden kokemuksissa
Häirintä luottamushenkilöiden kokemuksissa
Artikkelissa tarkastellaan kuntien luottamushenkilöiden kokemaa häirintää ja uhkailua: Millaista häirintää kuntien luottamushenkilöt kohtaavat ja millaisia vaikutuksia häirintäkoke...
Esitetty vai eletty Naantali?
Esitetty vai eletty Naantali?
Tässä artikkelissa tarkastelen Naantalin kaupungin julkista historiakulttuuria. Analysoin Naantalin paikallishistoriaa ja avaan näkökulman siihen, miten ja miksi tätä historiaa käy...
Moniammatillinen yhteistyö opiskeluhuollossa – tasapainoilua jännitteiden välillä
Moniammatillinen yhteistyö opiskeluhuollossa – tasapainoilua jännitteiden välillä
Hyvinvointialueet ovat vastanneet vuoden 2023 alusta lähtien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Monet hyvinvointiin liittyvät tehtävät ovat kuitenkin edelleen kuntien ...
Strateginen omistajuus – haasteet ja kehittämistarpeet suomalaisissa kunnissa
Strateginen omistajuus – haasteet ja kehittämistarpeet suomalaisissa kunnissa
Omistajastrategian määrittely kunnallisessa kontekstissa on haastavaa, koska omistajuus itsessään on monitulkintainen ilmiö. Tässä tutkimuksessa omistajuutta tarkastellaan strategi...
Koulujen tarkastustoiminta ja sen lakkaaminen Suomessa
Koulujen tarkastustoiminta ja sen lakkaaminen Suomessa
Katsauksessa tarkastellaan koulujen tarkastustoiminnan yli 100-vuotista elinkaarta ja erityisesti sen päättymisvaihetta osana koulutuksen valvontaa ja koulujärjestelmän kehittämist...

Back to Top