Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Terveydenhuollon hoitohenkilöstön tieto- ja kyberturvallisuusosaaminen

View through CrossRef
Tämä tutkimus on osa laajempaa, terveydenhuollon organisaatioiden kyberturvallisuusosaamista, -koulutustarpeita sekä henkilöstön oman organisaation tietoturvaa koskevia näkemyksiä, selvittävää tutkimusta. Tutkimus toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana. Artikkelissa raportoidaan hoitohenkilöstöä koskevan aineiston tuloksia. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten terveydenhuollon organisaatioissa työskentelevä hoitohenkilöstö arvioi tieto- ja kyberturvallisuusosaamistaan? Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Harkinnanvarainen otos suunniteltiin yhteistyössä kahden sairaanhoitopiirin ja yhden perusterveydenhuollon organisaation kanssa. Kukin kohdeorganisaatio määritteli kohderyhmän tai kohderyhmät sekä sen, kuka ja millä tavoin kyselylinkki jaetaan. Tutkijoiden arvion mukaan kohderyhmään kuului noin 3500 vastaajaa, joista kyselyyn vastasi 383 henkilöä. Hoitotyön tehtävissä olevia vastaajia oli 194 (n=194). Aineisto analysoitiin Webropol-kyselyohjelman data-analyysityökaluilla. Avoimia vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten havainnollistamiseksi. Kyberturvallisuuden käsite oli tuttu 80 %:lle vastaajista. Suurin osa vastaajista (74 %) arvioi, että heillä on riittävät tieto- ja kyberturvallisuustaidot tehtäviensä hoitamiseen. Ikäryhmään 50-64 vuotta kuuluvat vastaajat arvioivat taitonsa muita ikäryhmiä useammin riittämättömiksi (p<0.01). Oman arvionsa mukaan, 83 % vastaajista, tietää, miten toimia tietojärjestelmähäiriön sattuessa. Eniten tiedon puutteita esiintyi alle 30-vuotiailla vastaajilla (p<0.01). Vastaajista yhdeksän prosenttia totesi, että salasanan voi antaa puhelimitse tietohallinnolle ja 14 prosenttia luovuttaisi sen puhelimitse viranomaiselle. Vastaajista 16 % piti potilaan tietojen siirtämistä sähköpostitse jatkohoitopaikkaan mahdollisena ja kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelija voi käyttää ohjaajansa käyttäjätunnuksia. Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä työkaverin käyttäjätunnusta. Tietoisuus kyberhyökkäyksen mahdollisuudesta ja sen vaikutuksista potilastietojärjestelmiin, lääkintä - ja etäseurantalaitteisiin tulisi kuulua jokaisen alalla toimivan perusosaamiseen. Sekä työssä olevan että ammattiin valmistuvan hoitohenkilöstön koulutukseen tarvitaan lisää tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä sisältöjä. Nykyinen osaaminen on puutteellista eikä aihealuetta huomioida hoitotyön koulutuksessa riittävästi.
Title: Terveydenhuollon hoitohenkilöstön tieto- ja kyberturvallisuusosaaminen
Description:
Tämä tutkimus on osa laajempaa, terveydenhuollon organisaatioiden kyberturvallisuusosaamista, -koulutustarpeita sekä henkilöstön oman organisaation tietoturvaa koskevia näkemyksiä, selvittävää tutkimusta.
Tutkimus toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana.
Artikkelissa raportoidaan hoitohenkilöstöä koskevan aineiston tuloksia.
Tutkimuskysymyksenä oli: Miten terveydenhuollon organisaatioissa työskentelevä hoitohenkilöstö arvioi tieto- ja kyberturvallisuusosaamistaan? Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella.
Harkinnanvarainen otos suunniteltiin yhteistyössä kahden sairaanhoitopiirin ja yhden perusterveydenhuollon organisaation kanssa.
Kukin kohdeorganisaatio määritteli kohderyhmän tai kohderyhmät sekä sen, kuka ja millä tavoin kyselylinkki jaetaan.
Tutkijoiden arvion mukaan kohderyhmään kuului noin 3500 vastaajaa, joista kyselyyn vastasi 383 henkilöä.
Hoitotyön tehtävissä olevia vastaajia oli 194 (n=194).
Aineisto analysoitiin Webropol-kyselyohjelman data-analyysityökaluilla.
Avoimia vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten havainnollistamiseksi.
Kyberturvallisuuden käsite oli tuttu 80 %:lle vastaajista.
Suurin osa vastaajista (74 %) arvioi, että heillä on riittävät tieto- ja kyberturvallisuustaidot tehtäviensä hoitamiseen.
Ikäryhmään 50-64 vuotta kuuluvat vastaajat arvioivat taitonsa muita ikäryhmiä useammin riittämättömiksi (p<0.
01).
Oman arvionsa mukaan, 83 % vastaajista, tietää, miten toimia tietojärjestelmähäiriön sattuessa.
Eniten tiedon puutteita esiintyi alle 30-vuotiailla vastaajilla (p<0.
01).
Vastaajista yhdeksän prosenttia totesi, että salasanan voi antaa puhelimitse tietohallinnolle ja 14 prosenttia luovuttaisi sen puhelimitse viranomaiselle.
Vastaajista 16 % piti potilaan tietojen siirtämistä sähköpostitse jatkohoitopaikkaan mahdollisena ja kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelija voi käyttää ohjaajansa käyttäjätunnuksia.
Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä työkaverin käyttäjätunnusta.
Tietoisuus kyberhyökkäyksen mahdollisuudesta ja sen vaikutuksista potilastietojärjestelmiin, lääkintä - ja etäseurantalaitteisiin tulisi kuulua jokaisen alalla toimivan perusosaamiseen.
Sekä työssä olevan että ammattiin valmistuvan hoitohenkilöstön koulutukseen tarvitaan lisää tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä sisältöjä.
Nykyinen osaaminen on puutteellista eikä aihealuetta huomioida hoitotyön koulutuksessa riittävästi.

Related Results

Terveydenhuollon hallinnan muutosajureista
Terveydenhuollon hallinnan muutosajureista
Hyvinvointiyhteiskuntien kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu taloudellisia, yhteiskunnallisia sekä teknologisia muutospaineita, jotka korostavat terveydenhuollon as...
Selvitys terveydenhuollon etäteknologian käytöstä Kainuun hyvinvointialueella
Selvitys terveydenhuollon etäteknologian käytöstä Kainuun hyvinvointialueella
Ikäihmisten osuus kasvaa väestössä. Hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet sekä hoitohenkilökunnan riittävyys Kainuussa sekä muualla Suomessa ovat olleet runsaasti esillä media...
Bioenergetika
Bioenergetika
Prekladaný vysokoškolský učebný text „Bioenergetika“ by mal slúžiť ako úvod do problematiky štúdia v oblasti bioenergetiky. Táto vedná oblast je v súčasnosti vysoko aktuálna, preto...
Joukkoviestinnästä digiaikaan
Joukkoviestinnästä digiaikaan
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen peruskoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä merkityksiä ja niiden muuttumista viide...
Haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvien iäkkäiden kokemuksia terveydenhuollon palveluista
Haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvien iäkkäiden kokemuksia terveydenhuollon palveluista
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvien iäkkäiden suoria ja välillisiä kokemuksia terveydenhuollon palveluista. Vä...
Vankiterveydenhuollon ammattilaisten tietosuoja- ja turvaosaaminen: kansallinen kyselytutkimus
Vankiterveydenhuollon ammattilaisten tietosuoja- ja turvaosaaminen: kansallinen kyselytutkimus
Terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen tutkimus on toistaiseksi rajoittunut tarkastelemaan vain yhtä osa-aluetta kerrallaan, ilman moniulotteista kokonaiskuvan hahmotusta...
Vuorovaikutus terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa paljon terveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden arvioimana
Vuorovaikutus terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa paljon terveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden arvioimana
Runsas palvelutarve aiheuttaa haasteita sekä asiakkaille itselleen että terveyspalvelujärjestelmälle asiakkaiden pyrkiessä saamaan tarpeitaan vastaavaa hoitoa. Vuorovaikutus on tär...
Kirjatun työkykytiedon tärkeys ja hyödyllisyys työterveyshuollossa – kyselytutkimus työterveyshuollon ammattilaisille
Kirjatun työkykytiedon tärkeys ja hyödyllisyys työterveyshuollossa – kyselytutkimus työterveyshuollon ammattilaisille
Työurien pidentämisessä oleellista on, että työkyvyn heikkenemisen merkit havaitaan terveydenhuollossa mahdollisimman varhain, jotta työkyvyn tuen toimenpiteet voidaan aloittaa mah...

Back to Top