Javascript must be enabled to continue!
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
View through CrossRef
Esipuhe
Suomen ja Unkarin väliset kulttuurisuhteet ovat monessa mielessä ainoalaatuiset. Erityisen merkillepantavaa on, että verraten etäällä toisistaan asuvien kansojen kesken ovat kulttuuriyhteydet jatkuneet jo lähes puolentoista vuosisadan ajan. Niiden pohjana on tieto kielten sukulaisuudesta; tunne läheisyydestä on vuosikymmenten mittaan jatkuvasti voimistunut ja levinnyt entistä laajempiin kansankerroksiin. Tiiviiden kulttuurisuhteiden kehittyessä on monilla aloilla ehtinyt muodostua traditioita, jotka ovat johtaneet yhä uusiin kosketuksiin.
Suomalais-unkarilainen sekakomitea päätti kokouksessaan kesällä 1980 ryhtyä laatimaan Suomen ja Unkarin välisten kulttuurisuhteiden historiaa ja toteuttaa näin jo pari vuotta aikaisemmin lausutun ajatuksen. Tämä hanke sisällytettiin myös Suomen ja Unkarin kulttuurivaihtoa vuosina 1980-1983 koskevaan työsuunnitelmaan.
Kulttuurisuhteiden historia laaditaan molempien osapuolten yhteistyönä, kirjoittajina parikymmentä suomalaista ja unkarilaista tiedemiestä ja kulttuurisuhteiden historian tuntijaa. Pyrkimyksenä on saada aikaan tieteellisesti pätevä, kansantajuisesti kirjoitettu esitys, josta yhteistyön olennaiset piirteet selviävät. Teos julkaistaan Suomen ja Unkarin välisen kulttuurisopimuksen 25-vuotisjuhliin mennessä vuonna 1984 sekä suomen että unkarin kielellä. Tutkitaan myös mahdollisuuksia teoksen julkaisemiseksi suurilla sivistyskielillä. Erikoislaatuisuutensa vuoksi suomalais-unkarilaiset kulttuurisuhteet saattavat olla, elleivät suorastaan malliksi, niin kuitenkin innostavia ja herätteitä antavia kansojen väliselle vuorovaikutukselle.
Tämän historiatyön pohjaksi ryhdyttiin kummassakin maassa keräämään aineistoa sekä päätettiin laatia aihetta valaisevat mahdollisimman täydelliset bibliografiat.
Tarkoituksena on, että bibliografiasta toimitetaan edellä mainitun historiatyön valmistumisen jälkeen laajempi laitos, jossa työn aikana esiin tuleva materiaali voidaan ottaa huomioon. Historiatyötä varten asetettu työryhmä on kuitenkin pitänyt tarpeellisena saattaa bibliografian ensimmäinen laitos jo tässä vaiheessa julkisuuteen, jotta se voi heti olla sekä tämän historiatyön että Suomen ja Unkarin suhteita valaisevan muun tutkimustyön ja jatkuvan kulttuurivuorovaikutuksen apuna.
Opetusministeriön ja Suomalais-unkarilaisen sekakomitean Suomen alakomitean puolesta lausun kiitokset Irene Wichmannille ja Viljo Tervoselle hyvin tehdystä ja nopeasti valmistuneesta työstä sekä edelleen kiitokset Helsingin yliopiston suomen kielen laitokselle, joka on ystävällisesti ottanut bibliografian toimitteisiinsa.
Jaakko Numminen
Suomen alakomitean puheenjohtaja
Title: Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Description:
Esipuhe
Suomen ja Unkarin väliset kulttuurisuhteet ovat monessa mielessä ainoalaatuiset.
Erityisen merkillepantavaa on, että verraten etäällä toisistaan asuvien kansojen kesken ovat kulttuuriyhteydet jatkuneet jo lähes puolentoista vuosisadan ajan.
Niiden pohjana on tieto kielten sukulaisuudesta; tunne läheisyydestä on vuosikymmenten mittaan jatkuvasti voimistunut ja levinnyt entistä laajempiin kansankerroksiin.
Tiiviiden kulttuurisuhteiden kehittyessä on monilla aloilla ehtinyt muodostua traditioita, jotka ovat johtaneet yhä uusiin kosketuksiin.
Suomalais-unkarilainen sekakomitea päätti kokouksessaan kesällä 1980 ryhtyä laatimaan Suomen ja Unkarin välisten kulttuurisuhteiden historiaa ja toteuttaa näin jo pari vuotta aikaisemmin lausutun ajatuksen.
Tämä hanke sisällytettiin myös Suomen ja Unkarin kulttuurivaihtoa vuosina 1980-1983 koskevaan työsuunnitelmaan.
Kulttuurisuhteiden historia laaditaan molempien osapuolten yhteistyönä, kirjoittajina parikymmentä suomalaista ja unkarilaista tiedemiestä ja kulttuurisuhteiden historian tuntijaa.
Pyrkimyksenä on saada aikaan tieteellisesti pätevä, kansantajuisesti kirjoitettu esitys, josta yhteistyön olennaiset piirteet selviävät.
Teos julkaistaan Suomen ja Unkarin välisen kulttuurisopimuksen 25-vuotisjuhliin mennessä vuonna 1984 sekä suomen että unkarin kielellä.
Tutkitaan myös mahdollisuuksia teoksen julkaisemiseksi suurilla sivistyskielillä.
Erikoislaatuisuutensa vuoksi suomalais-unkarilaiset kulttuurisuhteet saattavat olla, elleivät suorastaan malliksi, niin kuitenkin innostavia ja herätteitä antavia kansojen väliselle vuorovaikutukselle.
Tämän historiatyön pohjaksi ryhdyttiin kummassakin maassa keräämään aineistoa sekä päätettiin laatia aihetta valaisevat mahdollisimman täydelliset bibliografiat.
Tarkoituksena on, että bibliografiasta toimitetaan edellä mainitun historiatyön valmistumisen jälkeen laajempi laitos, jossa työn aikana esiin tuleva materiaali voidaan ottaa huomioon.
Historiatyötä varten asetettu työryhmä on kuitenkin pitänyt tarpeellisena saattaa bibliografian ensimmäinen laitos jo tässä vaiheessa julkisuuteen, jotta se voi heti olla sekä tämän historiatyön että Suomen ja Unkarin suhteita valaisevan muun tutkimustyön ja jatkuvan kulttuurivuorovaikutuksen apuna.
Opetusministeriön ja Suomalais-unkarilaisen sekakomitean Suomen alakomitean puolesta lausun kiitokset Irene Wichmannille ja Viljo Tervoselle hyvin tehdystä ja nopeasti valmistuneesta työstä sekä edelleen kiitokset Helsingin yliopiston suomen kielen laitokselle, joka on ystävällisesti ottanut bibliografian toimitteisiinsa.
Jaakko Numminen
Suomen alakomitean puheenjohtaja.
Related Results
A fundamentação epistemológica da bibliografia entre Robert Estivals e Jean Meyriat: notas de um discurso francófono
A fundamentação epistemológica da bibliografia entre Robert Estivals e Jean Meyriat: notas de um discurso francófono
Introdução: O panorama do estudo está na reflexão sobre o lugar da bibliografia na construção da Ciência da Informação no discurso francófono, com foco no pensamento de Robert Esti...
Keskusteluja Valev Uibopuun kanssa – Vestlusi Valev Uibopuuga
Keskusteluja Valev Uibopuun kanssa – Vestlusi Valev Uibopuuga
Valev Uibopuun kanssa 1980-luvulla käymäni keskustelut, jotka tallensin ääninauhoihin, tulevat tässä kirjassa julki jokseenkin kokonaan. Kieliasua on jonkin verran korjattu kirjaki...
Sodankylän saamelaisten entistä elämää
Sodankylän saamelaisten entistä elämää
SaatteeksiSodankylän Vuotson seuduille viime vuosisadan loppupuolella useana aaltona siirtyneiden poronhoitajasaamelaisten kieli on – kuten Suomen puolen tunturisaamen murteet ylee...
Komin kansan ensimmäinen runoilija
Komin kansan ensimmäinen runoilija
Lukijalle
I. A. Kuratov (1839 – 1875), suomalais-ugrilaista sukukieltämme puhuvien komien eli syrjäänien suuri runoilija, toimi opettajana ja keisarillisen sotilashallinnon virkam...
Die russischen Lehnwörter im Syrjänischen
Die russischen Lehnwörter im Syrjänischen
Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXIX...
Suomen ja Venäjän kulttuuriyhteistyö 2000-luvulla, esimerkkinä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 2000-2022
Suomen ja Venäjän kulttuuriyhteistyö 2000-luvulla, esimerkkinä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 2000-2022
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on lisännyt tarkastelua Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön 2000-luvulla. Suurin osa yhteistyöstä on päättynyt, keskeytynyt tai hiip...
Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Euroopan unioni laajeni toukokuussa 2004, jolloin kymmenen uutta jäsenmaata liittyi unionin jäseneksi.Yksi uusista jäsenmaista oli Viro. Nyt sekä Viro että Suomi toimivat samalla s...

