Javascript must be enabled to continue!
Ympäristöahdistus ja rituaalit: analyysia ympäristötunteiden rituaalisesta käsittelystä
View through CrossRef
Ympäristöahdistus on kasvussa oleva ilmiö, joka on herättänyt sekä julkista keskustelua että eri alojen tutkijoiden kiinnostusta. Ympäristöahdistus voidaan laveasti määritellä erilaisiksi vaikeiksi tunteiksi, jotka liittyvät merkittävästi ympäristökriisiin. Ympäristötunteita on käsitelty kasvavassa määrin erilaisten rituaalien ja rituaalisuutta sisältävien tapahtumien, kuten performanssien, kautta. Näiden rituaalien ja tapahtumien skaala ulottuu julkisessa tilassa toteutettavista mielenosoituksista yksityisiin hengellisiin rituaaleihin. Tällaisia ympäristöahdistuksen käsittelytapoja on kuitenkin tutkittu vasta erittäin rajoitetusti.
Tämä artikkeli tarkastelee ympäristöahdistuksen käsittelyä erilaisten rituaalien kautta. Lähestymistapa on monitieteellinen. Aineistona ovat eri alojen tutkimukset aihepiiristä. Aluksi esitellään ympäristöahdistuksen ilmiö ja keskustellaan eräistä keskeisistä ympäristötunteista. Tämän jälkeen kartoitetaan teoreettisesti erilaisia liittymäkohtia ympäristöahdistuksen ja rituaalitutkimuksen välillä. Koska monenlaiset ympäristötunteet liittyvät ympäristöahdistukseen, näiden erilaisten tunteiden rituaalinen käsittely on olennainen osa aihepiiriä. Etenkin ympäristösurun ja -syyllisyyden käsittely vaikuttaa olevan tärkeässä osassa ympäristöahdistuksen rituaaleissa. Artikkelissa esitellään ja analysoidaan eräiden merkittävien ympäristöahdistusrituaalien kehittäjien, etenkin Joanna Macyn ja Francis Wellerin, näkemyksiä. Esimerkkinä taideperustaisesta ympäristöahdistusrituaalista esitellään eräs Remembrance Day for Lost Species -tapahtumapäivä tutkimuksen valossa. Artikkelin lopuksi keskustellaan ympäristöahdistusrituaaleihin liittyvästä dekolonialistisesta ja posthumanistisesta kritiikistä sekä eettisistä kysymyksistä. Rituaalit piirtyvät tärkeänä ympäristöahdistuksen käsittelykeinona, mutta niiden tarkkojen vaikutusten mittaaminen on vaikeaa.
Title: Ympäristöahdistus ja rituaalit: analyysia ympäristötunteiden rituaalisesta käsittelystä
Description:
Ympäristöahdistus on kasvussa oleva ilmiö, joka on herättänyt sekä julkista keskustelua että eri alojen tutkijoiden kiinnostusta.
Ympäristöahdistus voidaan laveasti määritellä erilaisiksi vaikeiksi tunteiksi, jotka liittyvät merkittävästi ympäristökriisiin.
Ympäristötunteita on käsitelty kasvavassa määrin erilaisten rituaalien ja rituaalisuutta sisältävien tapahtumien, kuten performanssien, kautta.
Näiden rituaalien ja tapahtumien skaala ulottuu julkisessa tilassa toteutettavista mielenosoituksista yksityisiin hengellisiin rituaaleihin.
Tällaisia ympäristöahdistuksen käsittelytapoja on kuitenkin tutkittu vasta erittäin rajoitetusti.
Tämä artikkeli tarkastelee ympäristöahdistuksen käsittelyä erilaisten rituaalien kautta.
Lähestymistapa on monitieteellinen.
Aineistona ovat eri alojen tutkimukset aihepiiristä.
Aluksi esitellään ympäristöahdistuksen ilmiö ja keskustellaan eräistä keskeisistä ympäristötunteista.
Tämän jälkeen kartoitetaan teoreettisesti erilaisia liittymäkohtia ympäristöahdistuksen ja rituaalitutkimuksen välillä.
Koska monenlaiset ympäristötunteet liittyvät ympäristöahdistukseen, näiden erilaisten tunteiden rituaalinen käsittely on olennainen osa aihepiiriä.
Etenkin ympäristösurun ja -syyllisyyden käsittely vaikuttaa olevan tärkeässä osassa ympäristöahdistuksen rituaaleissa.
Artikkelissa esitellään ja analysoidaan eräiden merkittävien ympäristöahdistusrituaalien kehittäjien, etenkin Joanna Macyn ja Francis Wellerin, näkemyksiä.
Esimerkkinä taideperustaisesta ympäristöahdistusrituaalista esitellään eräs Remembrance Day for Lost Species -tapahtumapäivä tutkimuksen valossa.
Artikkelin lopuksi keskustellaan ympäristöahdistusrituaaleihin liittyvästä dekolonialistisesta ja posthumanistisesta kritiikistä sekä eettisistä kysymyksistä.
Rituaalit piirtyvät tärkeänä ympäristöahdistuksen käsittelykeinona, mutta niiden tarkkojen vaikutusten mittaaminen on vaikeaa.
Related Results
Policy-analyyttistä lähestymistapaa tarvitaan terveyspolitiikan tutkimuksessa
Policy-analyyttistä lähestymistapaa tarvitaan terveyspolitiikan tutkimuksessa
Käytännön terveyspolitiikalla pyritään eri tavoin edistämään väestön terveyttä. Terveyspolitiikka toimintana rajataan usein vain terveydenhuollon alueelle, mihin kohdistuu myös tut...
Koivutisle – uusi kasvinsuojelun innovaatio
Koivutisle – uusi kasvinsuojelun innovaatio
Charcoal Finland Oy: n tuottamasta koivutisleestä löydettiin potentiaalinen vaihtoehto, biologisen torjunnan tarpeisiin. Grillihiilen sivutuotteena syntyvät yhdisteet ovat osoittau...
Mansikan harmaahome: biologinen täsmähallinta haastaa kemiallisen torjunnan
Mansikan harmaahome: biologinen täsmähallinta haastaa kemiallisen torjunnan
Mansikan harmaahome aiheuttaa vuosittain merkittäviä sadonmenetyksiä ja kuluja viljelijöille:tavalliset 3-4 hometorjuntaa kasvukautta kohti maksavat yli 1000 €/ha. Homeen biologist...
Maatilatalousyrittäjien hevostapaturmat
Maatilatalousyrittäjien hevostapaturmat
Vuonna 2007 Suomessa oli 68 000 hevosta ja määrä kasvaa noin tuhannella eläimellä vuodessa. Hevosmäärän kasvaessa on tärkeää miettiä hevostapaturmien ehkäisykeinoja. Kaikilla uusil...
Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen – integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen – integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata ikääntyneiden kotona asumiseen liittyviä tekijöitä. Kysymme, minkälaiset tekijät tukevat ikääntyneiden kotona asumista. Integratiivisessa kirjal...
Diakoni Tapaninpäivän saarnassa: Rakastava marttyyri ja tarkka taloudenhoitaja
Diakoni Tapaninpäivän saarnassa: Rakastava marttyyri ja tarkka taloudenhoitaja
Tässä artikkelissa analysoitava Tapaninpäivän saarna on epistolasaarna, joka on osa Martin Lutherin saarnaajien apuvälineeksi kirjoittamaa postillateosta vuodelta 1523. (WA 10/1/1)...
Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?
Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?
Tämän tutkimuksen päätavoite on arvioida tärkeimpien Suomessa sovellettavien maatalouspolitiikkavälineiden ja -toimenpiteiden relevanssia, koherenssia ja tuloksellisuutta suhteessa...
Tutkimustiedon hyödyntäminen valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteossa ja valmistelussa
Tutkimustiedon hyödyntäminen valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteossa ja valmistelussa
Tutkimukseen perustuvaa kokoavaa analyysiä siitä, missä määrin tutkittua tietoa hyödynnetään poliittisen päätöksenteon tukena Suomessa ei ole olemassa. Tässä artikkelissa pyritään ...

