Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?

View through CrossRef
Tämän tutkimuksen päätavoite on arvioida tärkeimpien Suomessa sovellettavien maatalouspolitiikkavälineiden ja -toimenpiteiden relevanssia, koherenssia ja tuloksellisuutta suhteessa yhteisen maatalouspolitiikan kolmeen ydintavoitteeseen ja niiden osatavoitteisiin, joita ovat:1.elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen jahintatason vakauteen;2.luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, jossa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin,luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen;3.tasapainoinen aluekehitys, jossa keskitytään maaseudun työllisyyteen ja kasvuun sekä köyhyyteenmaaseutualueilla.Tutkimus pyrkii vastaamaan erityisesti seuraavaan kysymykseen: Miten Suomessa sovellettavat maatalouspolitiikkatoimenpiteet edistävät elinkelpoista ruoan tuotantoa luonnonvarojen kestävää hoitoa ja ilmastotoimia tasapainoista aluekehitystä? Maatalouspolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jonka osien on tarkoitus tukea ja täydentää toisiaan. Tosiasiassa toimenpiteiden vaikutukset voivat olla myös jossain suhteessa vastakkaisia.Tutkimuksessa tarkastellaan politiikkavälineitä/ toimenpiteitä, joiden toimenpidelogiikka liittyy suoraan CAP:n tavoitteisiin. Analyysia varten valmisteltiin yksityiskohtaiset toimenpidelogiikat, jotka pohjautuvat CAP-tavoitteisiin ja olemassa olevaan teoriaan ja kirjallisuuteen. Analyysissa hyödynnetään yksityiskohtaisia matriiseja, joissa esitetään käytössä olevat politiikkavälineet ja niiden odotettavissa olevat vaikutukset. Matriisit paljastavat, miten yksittäinen politiikkaväline/-toimenpide todennäköisesti vaikuttaa tavoitteisiin. Niistä ilmenee myös, missä määrin eri välineet/toimenpiteet edistävät samankaltaisia tavoitteita, sekä niiden mahdollinen vuorovaikutus, esim. niiden keskinäinen synergia, niiden neutraalius toisiinsa nähden tai niiden toisilleen aiheuttama haitta.Politiikkatoimenpiteen relevanssia eli sitä, missä määrin toimenpiteen tavoitteet vastaavat tarpeita, ongelmia ja kysymyksiä, on tarkasteltu pisteyttämällä yksittäiset toimenpiteet sen perusteella, miten merkityksellisiä välineiden tavoitteet ovat tunnistettujen prioriteettien ja kysymysten kannalta. Politiikkatoimenpiteiden johdonmukaisuutta tarkasteltaessa on analysoitu, missä määrin yksittäinen toimenpide on yhdenmukainen muiden, samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivien toimenpiteiden kanssa. Politiikkatoimenpiteiden tuloksellisuutta analysoitiin arvioimalla, miten tuloksellista toimenpiteiden täytäntöönpano on ollut.Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maatalouspolitiikkamme tärkein tavoite on elinkelpoisen ruoan tuotannon ylläpitäminen ja maatalousyrittäjien tulotason säilyttäminen. Sen takia maatalouteen kohdistuvalla tuella sekä sen luonteella ja määrällä on Suomessa erittäin keskeinen rooli maatalouden kilpailuedellytysten turvaamisessa maan eri osissa ja tuotantosuunnissa. Ympäristölliset perusteet on otettu aiempaa suurempaan asemaan tuen myöntämisessä, mutta niiden painoarvo politiikan muotoilussa on edelleen suhteellisen vähäinen.
Title: Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?
Description:
Tämän tutkimuksen päätavoite on arvioida tärkeimpien Suomessa sovellettavien maatalouspolitiikkavälineiden ja -toimenpiteiden relevanssia, koherenssia ja tuloksellisuutta suhteessa yhteisen maatalouspolitiikan kolmeen ydintavoitteeseen ja niiden osatavoitteisiin, joita ovat:1.
elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen jahintatason vakauteen;2.
luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, jossa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin,luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen;3.
tasapainoinen aluekehitys, jossa keskitytään maaseudun työllisyyteen ja kasvuun sekä köyhyyteenmaaseutualueilla.
Tutkimus pyrkii vastaamaan erityisesti seuraavaan kysymykseen: Miten Suomessa sovellettavat maatalouspolitiikkatoimenpiteet edistävät elinkelpoista ruoan tuotantoa luonnonvarojen kestävää hoitoa ja ilmastotoimia tasapainoista aluekehitystä? Maatalouspolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jonka osien on tarkoitus tukea ja täydentää toisiaan.
Tosiasiassa toimenpiteiden vaikutukset voivat olla myös jossain suhteessa vastakkaisia.
Tutkimuksessa tarkastellaan politiikkavälineitä/ toimenpiteitä, joiden toimenpidelogiikka liittyy suoraan CAP:n tavoitteisiin.
Analyysia varten valmisteltiin yksityiskohtaiset toimenpidelogiikat, jotka pohjautuvat CAP-tavoitteisiin ja olemassa olevaan teoriaan ja kirjallisuuteen.
Analyysissa hyödynnetään yksityiskohtaisia matriiseja, joissa esitetään käytössä olevat politiikkavälineet ja niiden odotettavissa olevat vaikutukset.
Matriisit paljastavat, miten yksittäinen politiikkaväline/-toimenpide todennäköisesti vaikuttaa tavoitteisiin.
Niistä ilmenee myös, missä määrin eri välineet/toimenpiteet edistävät samankaltaisia tavoitteita, sekä niiden mahdollinen vuorovaikutus, esim.
niiden keskinäinen synergia, niiden neutraalius toisiinsa nähden tai niiden toisilleen aiheuttama haitta.
Politiikkatoimenpiteen relevanssia eli sitä, missä määrin toimenpiteen tavoitteet vastaavat tarpeita, ongelmia ja kysymyksiä, on tarkasteltu pisteyttämällä yksittäiset toimenpiteet sen perusteella, miten merkityksellisiä välineiden tavoitteet ovat tunnistettujen prioriteettien ja kysymysten kannalta.
Politiikkatoimenpiteiden johdonmukaisuutta tarkasteltaessa on analysoitu, missä määrin yksittäinen toimenpide on yhdenmukainen muiden, samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivien toimenpiteiden kanssa.
Politiikkatoimenpiteiden tuloksellisuutta analysoitiin arvioimalla, miten tuloksellista toimenpiteiden täytäntöönpano on ollut.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maatalouspolitiikkamme tärkein tavoite on elinkelpoisen ruoan tuotannon ylläpitäminen ja maatalousyrittäjien tulotason säilyttäminen.
Sen takia maatalouteen kohdistuvalla tuella sekä sen luonteella ja määrällä on Suomessa erittäin keskeinen rooli maatalouden kilpailuedellytysten turvaamisessa maan eri osissa ja tuotantosuunnissa.
Ympäristölliset perusteet on otettu aiempaa suurempaan asemaan tuen myöntämisessä, mutta niiden painoarvo politiikan muotoilussa on edelleen suhteellisen vähäinen.

Related Results

Piece by piece: Collaborative mosaic-making for inclusive policy development
Piece by piece: Collaborative mosaic-making for inclusive policy development
This report sets out the findings from one of four projects commissioned by Wellcome Policy Lab to pilot creative approaches to policy development. In this project, Scientia Script...
Frequency of Common Chromosomal Abnormalities in Patients with Idiopathic Acquired Aplastic Anemia
Frequency of Common Chromosomal Abnormalities in Patients with Idiopathic Acquired Aplastic Anemia
Objective: To determine the frequency of common chromosomal aberrations in local population idiopathic determine the frequency of common chromosomal aberrations in local population...
Responsibilised Resilience? Reworking Neoliberal Social Policy Texts
Responsibilised Resilience? Reworking Neoliberal Social Policy Texts
Introduction This essay begins with the premise that resilience, broadly defined as positive adaptation despite adversity (Garmezy and Rutter), and resilience building are importa...
Analysis of the Impact of Agricultural Products Import Trade on Agricultural Carbon Productivity: Empirical Evidence from China
Analysis of the Impact of Agricultural Products Import Trade on Agricultural Carbon Productivity: Empirical Evidence from China
Abstract To realize the goal of “dual carbon”, China urgently needs to seek the path of low-carbon agricultural development. The existing agricultural trade deficit in Chin...
Sea-effect snow in Finland
Sea-effect snow in Finland
Sea-effect snow (SES) is convective snowfall which can produce large snow accumulation in less than a day. Although cold weather and snowfall are frequent in Finland in wintertime,...
Have Pesticides and Fertilizers Improved Agricultural Development? The Threshold Effect Based on China’s Agricultural Film Usage
Have Pesticides and Fertilizers Improved Agricultural Development? The Threshold Effect Based on China’s Agricultural Film Usage
The use of agricultural films, pesticides, and fertilizers has increased in China, leading to the degradation of the agricultural ecological environment. Based on the panel data of...
European Economic Integration
European Economic Integration
This book investigates the evolution of the integration process of the European Union (EU) under the lenses of economic development. The process of the European Economic Integratio...

Back to Top