Javascript must be enabled to continue!
Vapautta, vastuuta, valtaa: fenomenografinen tutkimus itseohjautuvuudesta
View through CrossRef
Termiä itseohjautuvuus käytetään tarkoittamaan montaa eri asiaa suomalaisessa työelämässä. Erilaiset tulkinnat aiheuttavat sekaannusta, jos esihenkilö ymmärtää termin eri tavalla kuin työntekijä tai -hakija. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää ja esittää itseohjautuvuuskäsitysten kirjo suomalaisen asiantuntijatyön kontekstissa. Tutkimuksessa tuotettiin fenomenografisen analyysin avulla kuvauskategoriat itseohjautuvuudesta niin, että kategoriat muodostavat loogisen hierarkian eivätkä ole keskenään päällekkäisiä. Aineisto perustuu 50 haastateltavan määritelmään siitä, mitä on itseohjautuvuus. Tutkimuksen tuloksena esitetään neljä kategoriaa itseohjautuvuudesta. Kaksi niistä liittyy yksilötason itseohjautuvuuteen. Näistä toinen korostaa itseohjautuvuutta autonomiana, toinen esimieheltä siirtyneenä päätöksentekomandaattina. Kolmas kuvauskategoria koskee itseohjautuvuutta tiimityönä, ja neljäs kuvaa itseohjautuvuutta organisaation joukko-ohjautuvuutena. Kategorioiden välinen ero syntyi työntekijöiden ja johdon erilaisista kompetensseista kussakin kategoriassa. Tutkimuksessa tuotettu itseohjautuvuuskäsitysten kategorisointi auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaista työskentelyä ja kompetensseja itseohjautuvuus vaatii toisaalta työntekijältä ja toisaalta organisaation johtamiselta.
Title: Vapautta, vastuuta, valtaa: fenomenografinen tutkimus itseohjautuvuudesta
Description:
Termiä itseohjautuvuus käytetään tarkoittamaan montaa eri asiaa suomalaisessa työelämässä.
Erilaiset tulkinnat aiheuttavat sekaannusta, jos esihenkilö ymmärtää termin eri tavalla kuin työntekijä tai -hakija.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää ja esittää itseohjautuvuuskäsitysten kirjo suomalaisen asiantuntijatyön kontekstissa.
Tutkimuksessa tuotettiin fenomenografisen analyysin avulla kuvauskategoriat itseohjautuvuudesta niin, että kategoriat muodostavat loogisen hierarkian eivätkä ole keskenään päällekkäisiä.
Aineisto perustuu 50 haastateltavan määritelmään siitä, mitä on itseohjautuvuus.
Tutkimuksen tuloksena esitetään neljä kategoriaa itseohjautuvuudesta.
Kaksi niistä liittyy yksilötason itseohjautuvuuteen.
Näistä toinen korostaa itseohjautuvuutta autonomiana, toinen esimieheltä siirtyneenä päätöksentekomandaattina.
Kolmas kuvauskategoria koskee itseohjautuvuutta tiimityönä, ja neljäs kuvaa itseohjautuvuutta organisaation joukko-ohjautuvuutena.
Kategorioiden välinen ero syntyi työntekijöiden ja johdon erilaisista kompetensseista kussakin kategoriassa.
Tutkimuksessa tuotettu itseohjautuvuuskäsitysten kategorisointi auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaista työskentelyä ja kompetensseja itseohjautuvuus vaatii toisaalta työntekijältä ja toisaalta organisaation johtamiselta.
Related Results
Kielen variaatio ja identiteetti arabia omana äidinkielenä -opetuksessa
Kielen variaatio ja identiteetti arabia omana äidinkielenä -opetuksessa
Artikkeli tarkastelee kielen ja identiteetin suhdetta arabia omana äidinkielenä -opetuksen kontekstissa. Artikkeli kysyy, kuinka opetukseen osallistuvat oppilaat itse ymmärtävät ar...
Väki Voimakas 2
Väki Voimakas 2
"Tämä tutkimus on laadittu opetusministeriön asettaman työväenperinnetyöryhmä III:n toimeksiannosta. Aloittaessaan työnsä lokakuussa 1985 työryhmä katsoi, että sen tehtäväksi annet...
”Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa!”
”Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa!”
Valtionavustustoiminta on olennainen osa suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja valtionhallinnon ohjausjärjestelmää. Avustamista toimeenpanevat ministeriöt, tulosohjatut virasto...
Päiväkodin johtajat tehostamistoimenpiteiden toteuttajina, kyseenalaistajina ja kieltäytyjinä
Päiväkodin johtajat tehostamistoimenpiteiden toteuttajina, kyseenalaistajina ja kieltäytyjinä
Tässä artikkelissa tutkimme päiväkodin johtajien työn subjektivaatiota työn tehostamisen ja hallinnan näkökulmasta. Selvitämme, miten päiväkodin johtajat kuvaavat ja perustelevat s...
Hyvinvointialueiden TKKI-toiminta
Hyvinvointialueiden TKKI-toiminta
Tämä raportti kokoaa vuoden 2025 tilanteen hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoiminnasta (TKKI) viiden yhteistyöalueen (YTA) näkökulmasta. Taustalla o...
Sitkeät sukupuolten epätasa-arvoisuudet yliopiston tutkimus- ja innovaatiotyössä
Sitkeät sukupuolten epätasa-arvoisuudet yliopiston tutkimus- ja innovaatiotyössä
Sukupuolten tasa-arvon uskotaan suomalaisessa yliopistossa jo toteutuneen. Silti epätasa-arvoa tuottavat käytännöt ovat jatkuneet vuosikymmenestä muodostuvat muuttuvassa yliopistoi...
Itsemyötätuntoisia – yksin vai yhdessä?
Itsemyötätuntoisia – yksin vai yhdessä?
Muuttuva työelämä vaatii diakoniatyöntekijöiltä yhä suurempaa dynaamisuutta ja uudistumiskykyä. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät työssä ja kysyvät voimavaroja. Keinoja jaksamise...
Etsivän katse
Etsivän katse
Etsivän katse -teoksessa selvitetään etsivän nuorisotyön olemusta työn ammatillisista käytännöistä käsin. Mitä etsivän nuorisotyön työote tarkoittaa? Kirjassa tarkastellaan työntek...

