Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Nurminatalajikkeiden siementen muodostuksen erot

View through CrossRef
Nurminataa käytetään pääasiallisesti rehunurmien siemenseoksissa. Se onkin toiseksi eniten viljeltyrehunurmikasvi timotein jälkeen. Nurminata on nopeakasvuinen, kestää toistuvaa niittämistä lyhyeensänkeen ja on kilpailukykyinen. Sen rehulaatu ei kuitenkaan ole timotein luokkaa, minkä lisäksi se eimenesty hiekkaisilla mailla ja on arka kuivuudelle. Nurmirehun tuotannossa kotimaista, mieluitenpaikallista alkuperää, olevan kylvösiemenen käyttö on suositeltavaa. Paikallisesti tuotettu kylvösiemenedesauttaa mm. kasvuston talvehtimista ja sadontuottokykyä. Nurminadan siemensadot ovat havaintojenmukaan laskeneet viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vanhanja uuden nurminatalajikkeen satokomponenttien muodostumisessa esiintyviä eroja ja niiden selityskykyäsiemensadolle. Tutkimuksessa käytettiin vanhaa, Kalevi, ja uutta, Fure, nurminatalajiketta. Määritimmenurminadoista niiden biomassan muodostuksen toisena kasvukautena toistuvin mittauksin, sadonosatekijät (mm. korsien, lehtien ja röyhyjen massat, versojen röyhyjen ja siementen lukumäärätsekä kukkien, tähkylöiden ja siementen muodostuksen) ja siemensadon. Lisäksi kasvustoista analysoitiinrehulaatu kahdesti (mm. D-arvo, raakaproteiini, kuiva-aine ja tuhka). Tulosten perusteella Furemuodostaa lehtevämmän kasvuston kuin Kalevi. Vaikka Kalevin kokonaisversomäärä on suurempikuin Furen, Fure muodostaa Kalevia enemmän vegetatiivisia versoja ja sen biomassasta suurempi osaon lehdissä kuin Kalevilla. Fure muodostaa myös Kalevia enemmän tähkylöitä, kukkia ja siemeniäröyhyä kohden. Lajikkeiden siemensadossa ei silti ollut merkittävää eroa, joten ne pystyvät tehokkaastikompensoimaan satokomponenteissa tapahtuvia muutoksia kuten viljat. Röyhyjen määrän lisääntyminenlaski Kalevin siemensatoa samoin kuin siementen määrän lisääntyminen röyhyssä Furella.Biomassan lisääntyminen korrenkasvuvaiheen alussa vähensi Furen siemensatoa ja lisäsi Kalevin siemensatoa.Lajikkeiden rehulaadussa ei havaittu muita eroja kuin se, että Kalevin D-arvo pysyi pitempäänkorkeampana kuin Furen.
Title: Nurminatalajikkeiden siementen muodostuksen erot
Description:
Nurminataa käytetään pääasiallisesti rehunurmien siemenseoksissa.
Se onkin toiseksi eniten viljeltyrehunurmikasvi timotein jälkeen.
Nurminata on nopeakasvuinen, kestää toistuvaa niittämistä lyhyeensänkeen ja on kilpailukykyinen.
Sen rehulaatu ei kuitenkaan ole timotein luokkaa, minkä lisäksi se eimenesty hiekkaisilla mailla ja on arka kuivuudelle.
Nurmirehun tuotannossa kotimaista, mieluitenpaikallista alkuperää, olevan kylvösiemenen käyttö on suositeltavaa.
Paikallisesti tuotettu kylvösiemenedesauttaa mm.
kasvuston talvehtimista ja sadontuottokykyä.
Nurminadan siemensadot ovat havaintojenmukaan laskeneet viimeisten kymmenen vuoden kuluessa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin vanhanja uuden nurminatalajikkeen satokomponenttien muodostumisessa esiintyviä eroja ja niiden selityskykyäsiemensadolle.
Tutkimuksessa käytettiin vanhaa, Kalevi, ja uutta, Fure, nurminatalajiketta.
Määritimmenurminadoista niiden biomassan muodostuksen toisena kasvukautena toistuvin mittauksin, sadonosatekijät (mm.
korsien, lehtien ja röyhyjen massat, versojen röyhyjen ja siementen lukumäärätsekä kukkien, tähkylöiden ja siementen muodostuksen) ja siemensadon.
Lisäksi kasvustoista analysoitiinrehulaatu kahdesti (mm.
D-arvo, raakaproteiini, kuiva-aine ja tuhka).
Tulosten perusteella Furemuodostaa lehtevämmän kasvuston kuin Kalevi.
Vaikka Kalevin kokonaisversomäärä on suurempikuin Furen, Fure muodostaa Kalevia enemmän vegetatiivisia versoja ja sen biomassasta suurempi osaon lehdissä kuin Kalevilla.
Fure muodostaa myös Kalevia enemmän tähkylöitä, kukkia ja siemeniäröyhyä kohden.
Lajikkeiden siemensadossa ei silti ollut merkittävää eroa, joten ne pystyvät tehokkaastikompensoimaan satokomponenteissa tapahtuvia muutoksia kuten viljat.
Röyhyjen määrän lisääntyminenlaski Kalevin siemensatoa samoin kuin siementen määrän lisääntyminen röyhyssä Furella.
Biomassan lisääntyminen korrenkasvuvaiheen alussa vähensi Furen siemensatoa ja lisäsi Kalevin siemensatoa.
Lajikkeiden rehulaadussa ei havaittu muita eroja kuin se, että Kalevin D-arvo pysyi pitempäänkorkeampana kuin Furen.

Related Results

Hukkakauran siementen itävyyden säilyminen kokoviljasäilörehussa
Hukkakauran siementen itävyyden säilyminen kokoviljasäilörehussa
Hukkakaura on lakisääteisesti torjuttava rikkakasvi, joka on ensisijaisesti torjuttava kitkemällä tai kemiallisesti. Jos torjunta epäonnistuu, viranomainen voi antaa hävittämismäär...
Hukkakauran siemenien itävyyden säilymisriski maassa
Hukkakauran siemenien itävyyden säilymisriski maassa
Hukkakaura on yksivuotinen rikkaheinä, joka keväällä orastuttuaan kasvaa aluksi viljaa hitaammin.Hukkakauran siemen itää ja orastuu hitaasti, mutta varmasti, kun olosuhteet ovat so...
Standardikieli-ideologia arabia omana äidinkielenä -opetuksessa
Standardikieli-ideologia arabia omana äidinkielenä -opetuksessa
Artikkeli tarkastelee arabia omana äidinkielenä -opetuksessa ilmenevien kieli-ideologioiden merkitystä sille, kuinka opettajat ymmärtävät opetuksen tehtävän ja tavoitteet, kohtaava...
Kulttuurien tutkimuksen pedagogiikka
Kulttuurien tutkimuksen pedagogiikka
Miten opettaa kulttuurien tutkimusta, jossa keskeisellä sijalla ovat yllättävät kohtaamiset, ennakoimattomat ja luovat prosessit sekä asiantuntijan oma persoona? Pedagogiikan merki...
Nature and Reason as Sources of Law in Joseph Ratzinger's Evaluation of Relativism
Nature and Reason as Sources of Law in Joseph Ratzinger's Evaluation of Relativism
A disszertáció egyfelől a relativizmus hiányosságainak kiküszöbölésére törekszik az által, hogy feltárja a relativizmus alapjául szolgáló kizárólagosan pozitivista hermeneutika hiá...
”Jo varhain on valittava polku työelämään tai eläkkeelle”
”Jo varhain on valittava polku työelämään tai eläkkeelle”
Vammaiset nuoret siirtyvät Suomessa muita heikommin koulutuksesta työelämään. Tarkasteltaessa 1980-luvun alun jälkeen syntyneiden vaikeasti aisti- tai liikuntavammaisten ihmisten k...
CuE réz többtengelyű kovácsolásának szimulációja
CuE réz többtengelyű kovácsolásának szimulációja
Kétutas, többtengelyű kovácsolás megvalósítására és a lejátszódó mechanikai folyamatok vizsgálatára egy új tervezésű, zárt üregű, multiaxiális zömítőszerszám készült. A szerszám mű...
A szerződések mint hálózatok
A szerződések mint hálózatok
A szerződések sok esetben hálózatszerű jogi struktúrákat képeznek. A globalizáció olyan szerződéseknek kedvez, amelyek a szerződéses partnereket és a szerződések érintettjeit kiszá...

Back to Top