Standardikieli-ideologia arabia omana äidinkielenä -opetuksessa

Artikkeli tarkastelee arabia omana äidinkielenä -opetuksessa ilmenevien kieli-ideologioiden merkitystä sille, kuinka opettajat ymmärtävät opetuksen tehtävän ja tavoitteet, kohtaavat oppilaiden kielellisen moninaisuuden ja merkityksellistävät arabian eri rekistereitä. Tutkimus osallistuu laajempaan keskusteluun diasporisten vähemmistöäidinkielten opetuksesta ja kielen variaatioon ja puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin liittyvistä haasteista. Analyysi perustuu yhden lukukauden aikana kahdessa opetusryhmässä toteutettuun osallistuvaan havainnointiin ja opettajien haastatteluihin. Tutkimus osoittaa, että opettajat keskittyvät yksinomaan standardiarabian opettamiseen. Diglossia, eli kirjoitetun ja puhutun kielen suuret erot, nähdään käytännön haasteena mutta toissijaisena opetuksen tavoitteiden kannalta. Kotona opitut puhekieliset varieteetit eivät näyttäydy opetuksen kannalta hyödyllisenä kielitaitona. Vaikka standardikieli-ideologialla on kielenopetuksessa yleisesti hallitseva asema, tekevät diasporinen vähemmistökonteksti ja diglossia siitä tässä yhteydessä erityisen ongelmallisen. Tutkimus kutsuu pohtimaan kriittisesti oman äidinkielen opetuksen käytänteitä, jotta niissä voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon kielten variaatio ja puhutun ja kirjoitetun kielen erot.