Javascript must be enabled to continue!
”Asioista pitäisikin ehkä puhua niiden oikeilla nimillä”:
View through CrossRef
Toimiva seksuaaliviestintä lisää parisuhteen seksuaalista tyydyttävyyttä sekä parantaa suhteen laatua. Seksi koetaan kuitenkin usein haasteelliseksi puheenaiheeksi parisuhteessa. Etenkin seksuaalisista mielihaluista puhumisen on todettu olevan vaikeaa. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella naisten käsityksiä ja kokemuksia siitä, mikä seksuaaliviestinnässä koetaan haastavaksi ja miksi. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa yksityisyyden hallinnan teoria (Petronio 2002).
Artikkeli pohjaa kahteen laadulliseen aineistoon, kirjoitettuun aineistoon (n=86) sekä neljän naisen teemahaastatteluun. Tulokset osoittavat, että erityisen haastavaksi parisuhteessa koettiin fantasioista ja aiemmista suhteista puhuminen, seksuaalista itsetuntoa horjuttavat aiheet sekä tietyt yksityiskohtaiset seksuaaliset mielihalut. Tulokset kertovat myös siitä, miksi nämä aiheet koettiin vaikeiksi. Näistä teemoista keskustelemisen pelättiin esimerkiksi loukkaavan kumppania tai niistä puhumista välteltiin konfliktien välttämiseksi. Ajoittain kyse oli tarpeesta tulla hyväksytyksi tai siitä, ettei suomalainen puhekulttuuri tarjoa tilanteeseen sopivaa sanastoa tai puhumisen tapoja. Näitä tuloksia tulkitsemme artikkelissamme suhteessa yksityisyyden hallinnan teorian näkemyksiin yksityisestä tiedosta ja sen hallinnasta parisuhteessa.
Title: ”Asioista pitäisikin ehkä puhua niiden oikeilla nimillä”:
Description:
Toimiva seksuaaliviestintä lisää parisuhteen seksuaalista tyydyttävyyttä sekä parantaa suhteen laatua.
Seksi koetaan kuitenkin usein haasteelliseksi puheenaiheeksi parisuhteessa.
Etenkin seksuaalisista mielihaluista puhumisen on todettu olevan vaikeaa.
Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella naisten käsityksiä ja kokemuksia siitä, mikä seksuaaliviestinnässä koetaan haastavaksi ja miksi.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa yksityisyyden hallinnan teoria (Petronio 2002).
Artikkeli pohjaa kahteen laadulliseen aineistoon, kirjoitettuun aineistoon (n=86) sekä neljän naisen teemahaastatteluun.
Tulokset osoittavat, että erityisen haastavaksi parisuhteessa koettiin fantasioista ja aiemmista suhteista puhuminen, seksuaalista itsetuntoa horjuttavat aiheet sekä tietyt yksityiskohtaiset seksuaaliset mielihalut.
Tulokset kertovat myös siitä, miksi nämä aiheet koettiin vaikeiksi.
Näistä teemoista keskustelemisen pelättiin esimerkiksi loukkaavan kumppania tai niistä puhumista välteltiin konfliktien välttämiseksi.
Ajoittain kyse oli tarpeesta tulla hyväksytyksi tai siitä, ettei suomalainen puhekulttuuri tarjoa tilanteeseen sopivaa sanastoa tai puhumisen tapoja.
Näitä tuloksia tulkitsemme artikkelissamme suhteessa yksityisyyden hallinnan teorian näkemyksiin yksityisestä tiedosta ja sen hallinnasta parisuhteessa.
Related Results
Miten voimme antaa museoesineidän puhua? – osallistavan esityksen käsikirjoitus
Miten voimme antaa museoesineidän puhua? – osallistavan esityksen käsikirjoitus
Miten voimme antaa museoesineiden puhua?
Abstrakti: Meksikossa läntisessä Sierra Madren vuoristossa asuville wirrarikoille esineillä on erityistä voimaa. Joidenkin wirrarikojen mi...
Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?
Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?
Tämän tutkimuksen päätavoite on arvioida tärkeimpien Suomessa sovellettavien maatalouspolitiikkavälineiden ja -toimenpiteiden relevanssia, koherenssia ja tuloksellisuutta suhteessa...
Töiden organisointi perustuotanto- ja monialaisilla tiloilla
Töiden organisointi perustuotanto- ja monialaisilla tiloilla
Tutkimusaineiston rungon muodostaa marras-joulukuussa 2006 tehty Muuttuva maaseutuyrittäjyys-yhteistutkimuksen (MuuMaa) postikysely, jossa TTS:n tutkimusosion lopullisiksi palautus...
Eero Tarastin muistelmat, ehkä erään trilogian päätös
Eero Tarastin muistelmat, ehkä erään trilogian päätös
Musiikkitieteen emeritusprofessorin ja Suomen eniten kansainvälistä tunnustusta saaneen semiootikon Eero Tarastin muistelmia Moi ja soi (2021) voi pitää eräänlaisena trilogian päät...
Mikrolevien käyttö kotieläinten ravitsemuksessa
Mikrolevien käyttö kotieläinten ravitsemuksessa
Mikrolevät ovat fotosynteesiin kykeneviä mikroskooppisen pieniä yksisoluisia eliöitä. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa biopolttoaineiden tuotannossa, ihmis- ja eläinravitsemukse...
Mäkitornin merkkaama maaseutumaisema – eletty tila ja menneen mielikuva
Mäkitornin merkkaama maaseutumaisema – eletty tila ja menneen mielikuva
Hyppyrimäki kuului olennaisena osana suomalaiseen kylämaisemaan 1930-luvulta aina 1960-luvun alkuun saakka. Hyppyreiden rakentaminen, niiden olemassaolo ja käyttö sekä niiden lähes...
Timotein maantieteelliset geenipoolit ja niiden käyttö jalostusohjelmissa
Timotein maantieteelliset geenipoolit ja niiden käyttö jalostusohjelmissa
Timotein (Phleum pratense L.) tärkeimpiä viljelyalueita ovat Skandinavia, Venäjä, Japani, Keski-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Timoteilla voidaan erottaa eri kasvutyyppejä maantiete...
Ratkaisuja härkäpavun kasvinsuojeluun
Ratkaisuja härkäpavun kasvinsuojeluun
Kiinnostus härkäpavun viljelyyn on kasvanut nopeasti viime vuosina. Härkäpavun viljelyala on nykyisellään n. 10 000 ha. Samanaikaisesti viljelyn yleistymisen myötä on tutkittu härk...

