Mäkitornin merkkaama maaseutumaisema – eletty tila ja menneen mielikuva

Hyppyrimäki kuului olennaisena osana suomalaiseen kylämaisemaan 1930-luvulta aina 1960-luvun alkuun saakka. Hyppyreiden rakentaminen, niiden olemassaolo ja käyttö sekä niiden lähes yhtäaikainen katoaminen kertovat omalta osaltaan suomalaisen maaseudun muutoksesta. Mäkitorni, yksittäinen ja varsin yksinkertainen rakennelma avaa yllättäviä polkuja maaseudun historialliseen maisemaan ja paljastaa sen kerroksellisuuden. Vaikka monet vanhat mäkitornit ovat jo hävinneet tai häviämässä, voidaan maisemasta niiden sisältämien muistojen kautta lukea kansallisia merkityksenantoja. Mäkitorni oli ja on suomalaisen urheilumenestyksen majakka, mutta hyppyri kertoo olemassaolollaan tai muistollaan myös aikakautensa yhteiskunnasta, sen rakenteesta ja valtasuhteista. Koska mäkihyppy oli vuosikymmenet osa suomalaiskansallista menestystarinaa, suurta kansallista urheilukertomusta, niin jo pelkkä tieto, että kylässä ja tällä paikalla on ollut joskus mäkitorni, ohjaa näkemään kylämaiseman ei-reaalisena ja suomalaiskansallisena. Maisemassa voi nähdä jotain sellaista, mitä siinä ei enää ole.