”Pohjoisen teksti” – kirjallisuudentutkimus kansallisen eetoksen rakentajana?

Artikkeli käsittelee venäläisten kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoiden 2000-luvulla kehittämää ”pohjoisen tekstin” (Severnyj tekst) kulttuurista konseptia. Aineistona ovat artikkelikokoelmat (2014–2017), joissa erityisesti Arkangelin Pohjoisen (arktisen) federaatioyliopiston tutkijat esittelevät pohjoisen tekstin konseptia ja sen soveltamista kaunokirjallisuuteen. Artikkeli tarkastelee konseptia geopoetiikan ja geokulttuurin näkökulmista ja kysyy, mikä on kirjallisuudentutkimuksen rooli alueellisen identiteetin luomisessa ja kansakuntaa rakentavien ideologisten merkitysten synnyttämisessä. Kulttuurisemioottinen konsepti yhdistää kielen, kirjallisuuden, filosofian ja tilan tutkimuksen. Kyse on pohjoista kartoittavasta metatekstistä (sverhtekst), joka esittää pohjoisen alueen ”sakraalin maantieteen” mytopoeettisena tilana ja jonka retoriikka luodessaan kansallista ja etnistä yhtenäisyyttä sulauttaa toisiinsa alueellisia ja valtion rajoja. The “Northern Text” – literary studies creating a national ethos? Regional narratives are actively examined in area studies and Slavic studies, but it is less-known how artistic renderings of spatial belonging and regional identity become included in current state ideologies. Drawing on cultural semiotics, geopoetics and geoculture, we highlight how the concept of the Northern text is applied to the text corpus of Russian literature on the North. Having examined the collections of articles published by Russian scholars based in Arkhangelsk in Northwest Russia in 2014–2017, we show, first, that the concept of the Northern Text combines language, literature, philosophy and space-oriented research in cultural semiotics; second, that the image of the northern region has been read through “sacred geography”; and third, that the rhetoric of the concept creates national and ethnic unity in the nation by merging the borders of the region and the state.