Suunvuoro

Suunvuoro Virittäjä valmistautuu juhlimaan: lehti täyttää vuonna 2022 peräti 125 vuotta, ja edellisvuonna eli 2021 ilmestyy sen 125. vuosikerta. Kutsumme jo tässä vaiheessa alan tutkijat ja opiskelijat sekä muut lehden lukijat ja ystävät mukaan juhliin. Lähtö­laukauksena toimikoon kirjoituskutsu, jolla haastamme fennistiikasta ja sen historias­ta kiinnostuneet tarkastelemaan Virittäjää eri näkökulmista. Etsimme kirjoituksia eri osastoihin: artikkelien lisäksi esimerkiksi lyhyemmät havaintokirjoitukset ovat terve­tulleita. Kirjoitukset käyvät läpi normaalin arviointimenettelyn, joten odotamme vertais­arvioitavia kirjoituksia elokuun 2020 loppuun mennessä, muita tekstejä viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. Tarkempi kirjoituskutsu julkaistaan Virittäjän verkko­sivuilla lokakuun aikana. Juhlanumeroa ei ole tarpeen kehitellä siksi, että Virittäjässä olisi pulaa kirjoituksista. Tarjonta on edelleen runsasta, mikä ei ole itsestäänselvää tilanteessa, jossa paine julkaista englannin kielellä on kasvanut myös kansallisten tieteiden parissa. Juhla­numerolla haluamme varmistaa, että merkkivuodesta jää myös konkreettisia jälkiä, joihin seuraavat sukupolvet voivat palata. Tämän numeron artikkelit ja muut kirjoitukset kuvastavat jälleen kielen­tutkimuksen kirjoa. Mukana on sekä perus- että soveltavaa tutkimusta, puhutun ja kirjoitetun kielen tarkastelua, kvantitatiivista ja kvalitatiivista, diakronista ja synkronista. Inkeri Lehti­maja ja Lari Kotilainen osoittavat kakkoskielisen puhujan eri­linjaisia vastaus­vuoroja ja niiden vastaanottoa analysoimalla, miten moninaisin tavoin ymmärrys­ongelmat voivat näkyä vuorovaikutuksessa. Lukiolaisten esseetekstejä tutkiva Hilkka Paldanius puolestaan näyttää, kuinka tavat, joilla kirjoittajat esittelevät ­tehtävän aineistoksi annettuja teksti- ja kuvadokumentteja, kertovat heidän historian osaamisestaan. Saara Huhmarniemen tutkimuskohteena on tunne­kausatiivien argumentti­rakenne. Tässä numerossa julkaistavassa artikkelissa tarkastellaan tapauk­sia, joissa aiheuttajana on NP. Myöhemmin on luvassa jatko-osa, jossa poraudutaan lausemaiseen aiheuttajaan. Lähisukukieli karjala on tarkasteltavana sekä Susanna Tavin ja Lauri Tavin artikkelissa että Denis Kuzminin havaintokirjoituksessa. Tavin ja Tavin huomion kohteena ovat raja­karjalan kontaktit niin venäjän kuin suomen kanssa, Kuzmin tarkastelee karjalan esikristillistä naistennimistöä etsimällä sen jälkiä esi­merkiksi lehmän­nimistä. Kiinnostavaa kokonaisuutta täydentävät verkko­liitteen lektiot, Marja Leinosen elämäntyötä esittelevä muistokirjoitus, Jaakko Anhavan keskustelu­puheenvuoro sekä eri kielitieteen suuntauk­sia esittelevät kirja-arviot. Hanna Lappalainen