Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
Javascript must be enabled to continue!
Suunvuoro
View through CrossRef
Virittäjän 125. vuosikerta huipentuu tähän numeroon. Niinpä onkin luontevaa luoda katse taaksepäin ja tehdä sukelluksia muutamiin lehdessä tarkasteltuihin aihepiireihin ja tutkimusaloihin.
Jos haluaa saada yleiskuvan eri tutkimusalojen käsittelystä eri vuosikymmenillä, kannattaa aloittaa Riku Erkkilän ja Teemu Palkin havaintokirjoituksesta. Jussi Ylikosken artikkeli muistuttaa aiheellisesti, että Virittäjä ei ole vain fennistinen aikakauslehti, vaan se on perustamisestaan asti ollut myös fennougristiikan keskeinen julkaisukanava. Tätä kuvaa vahvistaa osaltaan Sampsa Holopaisen, Santeri Junttilan ja Petri Kallion syväluotaus siihen, miten lainasanatutkimuksen erilaiset kaudet näkyvät Virittäjän lehdillä. Kolmannen ikkunan lehden historiaan avaa Terhi Ainialan ja Paula Sjöblomin artikkeli, jossa tarkastellaan Virittäjässä esiteltyä nimistöntutkimusta metodologisesta näkökulmasta.
Artikkelien antia täydentävät havaintokirjoitukset. Minna Jaakola ja Johanna Komppa selvittävät, millaiset julkaisut on nimetty Virittäjässä perusteoksiksi; huomio on erityisesti kirja-arvioissa. Jyrki Kalliokoski puolestaan esittelee kaunokirjallisuuden kielen tutkimusta Virittäjän eri vuosikymmenillä. Viimeinen havaintokirjoitus ei tarkastele lehden historiaa, vaan linkittyy juhlavuoteen ja -numeroon sitä kautta, että se on viimevuotisen opiskelijoille suunnatun kirjoituskilpailun satoa. Milla Juhosen tutkimuskohteena on Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjojen nimistö.
Vaikka Virittäjän historiaa valottavien kirjoitusten näkökulmat ovat monipuolisia, on helppo huomata myös isoja aukkoja. Olisi kiehtovaa tarkastella esimerkiksi sitä, miten puhutun kielen tutkimus tai vaikkapa tekstintutkimus ovat vuosikymmenten saatossa muuttaneet muotoaan. Entä miten erilaiset kielioppinäkemykset ja paradigmojen muutokset ovat nähtävissä julkaisussa? Tutkittavaa riittää siis seuraavaankin merkkivuoteen.
Virittäjän juhlinta ei pääty tähän vuosikertaan vaan jatkuu ensi vuonna etenkin Virittäjä 125 -verkkosivuston muodossa. Ensi vuoden toiminnan mahdollistaa osaltaan Jenny ja Antti Wihurin rahasto, jota kiitämme juhlavuoden apurahasta.
Tämä suunvuoro on viimeiseni Virittäjän päätoimittajan roolissa. Kauteni on ollut lyhyt verrattuna pitkäaikaisimpiin edeltäjiini, kuten Lauri Hakuliseen ja E. A. Tunkeloon, jotka hoitivat tehtävää vähintään 20 vuotta. Nämä kuusi vuotta (joista ensimmäinen varapäätoimittajana) ovat olleet antoisia ja avartavia, eivät kuitenkaan aina helppoja. Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitani ja työtovereitani: kirjoittajia, toimitusneuvoston jäseniä ja muita arvioijia, Kotikielen Seuran johtokuntaa ja erityisesti kaikkia toimituksen jäseniä, joiden kanssa olen saanut tehdä sujuvaa yhteistyötä. Toivotan onnea ja menestystä seuraajalleni Laura Visapäälle, joka on laskujeni mukaan Virittäjän 21. päätoimittaja.
Hanna Lappalainen
Title: Suunvuoro
Description:
Virittäjän 125.
vuosikerta huipentuu tähän numeroon.
Niinpä onkin luontevaa luoda katse taaksepäin ja tehdä sukelluksia muutamiin lehdessä tarkasteltuihin aihepiireihin ja tutkimusaloihin.
Jos haluaa saada yleiskuvan eri tutkimusalojen käsittelystä eri vuosikymmenillä, kannattaa aloittaa Riku Erkkilän ja Teemu Palkin havaintokirjoituksesta.
Jussi Ylikosken artikkeli muistuttaa aiheellisesti, että Virittäjä ei ole vain fennistinen aikakauslehti, vaan se on perustamisestaan asti ollut myös fennougristiikan keskeinen julkaisukanava.
Tätä kuvaa vahvistaa osaltaan Sampsa Holopaisen, Santeri Junttilan ja Petri Kallion syväluotaus siihen, miten lainasanatutkimuksen erilaiset kaudet näkyvät Virittäjän lehdillä.
Kolmannen ikkunan lehden historiaan avaa Terhi Ainialan ja Paula Sjöblomin artikkeli, jossa tarkastellaan Virittäjässä esiteltyä nimistöntutkimusta metodologisesta näkökulmasta.
Artikkelien antia täydentävät havaintokirjoitukset.
Minna Jaakola ja Johanna Komppa selvittävät, millaiset julkaisut on nimetty Virittäjässä perusteoksiksi; huomio on erityisesti kirja-arvioissa.
Jyrki Kalliokoski puolestaan esittelee kaunokirjallisuuden kielen tutkimusta Virittäjän eri vuosikymmenillä.
Viimeinen havaintokirjoitus ei tarkastele lehden historiaa, vaan linkittyy juhlavuoteen ja -numeroon sitä kautta, että se on viimevuotisen opiskelijoille suunnatun kirjoituskilpailun satoa.
Milla Juhosen tutkimuskohteena on Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjojen nimistö.
Vaikka Virittäjän historiaa valottavien kirjoitusten näkökulmat ovat monipuolisia, on helppo huomata myös isoja aukkoja.
Olisi kiehtovaa tarkastella esimerkiksi sitä, miten puhutun kielen tutkimus tai vaikkapa tekstintutkimus ovat vuosikymmenten saatossa muuttaneet muotoaan.
Entä miten erilaiset kielioppinäkemykset ja paradigmojen muutokset ovat nähtävissä julkaisussa? Tutkittavaa riittää siis seuraavaankin merkkivuoteen.
Virittäjän juhlinta ei pääty tähän vuosikertaan vaan jatkuu ensi vuonna etenkin Virittäjä 125 -verkkosivuston muodossa.
Ensi vuoden toiminnan mahdollistaa osaltaan Jenny ja Antti Wihurin rahasto, jota kiitämme juhlavuoden apurahasta.
Tämä suunvuoro on viimeiseni Virittäjän päätoimittajan roolissa.
Kauteni on ollut lyhyt verrattuna pitkäaikaisimpiin edeltäjiini, kuten Lauri Hakuliseen ja E.
A.
Tunkeloon, jotka hoitivat tehtävää vähintään 20 vuotta.
Nämä kuusi vuotta (joista ensimmäinen varapäätoimittajana) ovat olleet antoisia ja avartavia, eivät kuitenkaan aina helppoja.
Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitani ja työtovereitani: kirjoittajia, toimitusneuvoston jäseniä ja muita arvioijia, Kotikielen Seuran johtokuntaa ja erityisesti kaikkia toimituksen jäseniä, joiden kanssa olen saanut tehdä sujuvaa yhteistyötä.
Toivotan onnea ja menestystä seuraajalleni Laura Visapäälle, joka on laskujeni mukaan Virittäjän 21.
päätoimittaja.
Hanna Lappalainen.