Symbolisen johtajuuden kriisi

Koulusurmien tutkimus on nostanut esiin kysymyksen symbolisen johtajuudesta yhteiskunnassa. Koulusurmat iskivät hyvinvointiyhteiskunnan symboliseen ytimeen: kouluun. Media näytti, miten äärimmäisillä terroriteoilla voi päästä valtakunnan ykkösjulkisuuteen. Laaja media-analyysi osoitti, että tasavallan presidentti ja muut poliittiset toimijat jäivät sivusta seuraajiksi, kun kouluampujat ja heidän uhrinsa kohtasivat – myös mediassa. Kansakunnan hädässä myötätunnon osoittaminen pelkällä tiedotteella tai luettuna puheena televisiolähetyksessä näyttäytyi virkamiesmäisenä sururituaalina ampujien kuvamanifesteihin verrattuna. Erityisesti Kauhajoella järjestystä yhteiskuntaan luotiin poliisin eristysnauhalla ja sotilaiden vartiolla, ja nämä vallan symbolit levisivät myös verkossa. Tässä artikkelissa pohditaan symbolista johtajuutta käyttäen apuna Kyösti Pekosen (1991) analyysia symbolisesta modernissa politiikassa. Kriisissä symbolinen johtajuus, tai sen puute, puhuttelee aina turvallisuuden tunnettamme.