Kierrätyslannoitteet luomujäävuorisalaatin tuotannossa

Jäävuorisalaatin tuotannossa on sadontuoton turvaamiseksi huolehdittava riittävästä typpilannoituksesta ja ravinteiden oikea-aikaisesta vapautumisesta maasta. Jäävuorisalaatin luomutuotannossa on usein tarpeen hyödyntää viherlannoituksen lisäksi luomutuotannossa hyväksyttäviä lisälannoitteita tai maanparannustuotteita. Tutkimme kahtena peräkkäisenä kasvukautena 2010-2011 biokaasulaitosten käsittelyjäännösten, liha-luujauhon ja rakeistetun kananlannan käyttöä jäävuorisalaatin lannoitteena. Tarkastelussa olivat myös erilaiset viherlannoituskäytännöt yhdistettynä kierrätyslannoitteiden käytön kanssa. Kokeet toteutettiin MTT:n Karilan tutkimusaseman pelloilla Mikkelissä. Kesän 2010 kenttäkokeessa testasimme kahta erilaista biokaasulaitoksen käsittelyjäännöstä (A ja B) ja liha-luujauhoa (Erikoisviljo, Honkajoki Oy) ja vertasimme niitä kontrollina toimivaan NPK -lannoitukseen ja lannoittamattomiin ruutuihin. Käsittelyjäännös A oli peräisin biokaasulaitoksen pilottireaktorista, jossa prosessin syötteinä oli naudanlietelantaa, kananlantaa ja salaattijätteitä. Käsittelyjäännös B oli peräisin toiminnassa olevasta maatilamittakaavan biokaasulaitoksesta, jossa syötteinä oli käytetty naudan lietelantaa ja nurmirehua. Kesällä 2011 toteutetuissa kenttäkokeissa salaatti kasvatettiin koeruuduissa, joissa oli edellisenä kesänä kasvatettu esikasvina herne-kauraseosta tai tuotantokasvina jäävuorisalaattia sekä molemmissa tapauksissa pyydyskasvina loppukesänä kylvettyä vehnää. Lannoitusvaihtoehtoina kesällä 2011 olivat käsittelyjäännös B, liha-luujauho ja kompostoitu kananlantarae sekä kontrollina NPK -lannoitus ja lannoittamaton käsittely. Sadonkorjuussa laskettiin salaattien kokonaisbiomassa ja kauppakelpoinen sato. Myös sadon laatua ja kasvitautien esiintymistä eri käsittelyissä arvioitiin. Ravinteiden vapautumista salaatin käyttöön eri lannoituskäsittelyissä arvioitiin salaatista vertaamalla typen käytön tehokkuutta eri käsittelyissä. Kesän 2010 kenttäkokeissa jäävuorisalaatin kauppakuntoinen kokonaissato eri lannoitekäsittelyissä oli keskimäärin 20 000- 24 000 kg/ha ja kesällä 2011 huomattavasti alhaisempi 7700 -14 000 kg/ha. Kasvattamalla ilmakehän typpeä sitovaa herne-kauraseosta esikasvina saavutettiin hieman korkeammat satotasot kokonaissatotason vaihdellessa 11 500 -18 300 kg /ha. Kierrätyslannoitteiden kokonaistyppeen suhteutettu kauppakuntoinen salaattisato oli samankaltainen erilaisista raaka-ainepohjista huolimatta. Kierrätyslannoitteista parhaimmat typen käytön tehokkuudet saavutettiin paljon liukoista typpeä (70 % kokonaistypestä) sisältävällä käsittelyjäännöksellä. Yhtä suuren liukoisen typen määrän omaava käsittelyjäännös voi olla lannoitusvaikutukseltaan kanalantarakeen veroinen.