Javascript must be enabled to continue!
Tärkeimpien peltokasvien hehtaarisatojen kehitys Suomessa
View through CrossRef
Edellä tarkasteltiin tärkeimpien peltokasvien satotason kehitystä Suomessa v. 1921—1960. Hehtaarisatojen muutoksille olivat epäsäännölliset, lähinnä sääoloista johtuvat vuosivaihtelut luonteenomaisia. Eri kasvien satovaihtelu oli, ilmaistuna vaihtelukertoimella, 13—21 %. Satovaihtelu oli suurin perunalla ja pienin syysrukiilla. Satotason kehitys oli eri kasveilla pääpiirteissään sama. Hehtaarisadot kohosivat 1920- ja 1930-luvulla varsin tasaisesti, mutta laskivat sotavuosina. Alimmilleen satotaso laski 1940-luvun puolivälissä, peltoheinällä jo aikaisemmin. Laskukautta seurasi satojen jyrkkä nousu, joka palautti tason suunnilleen sotia edeltäneelle suhteellisen korkealle tasolle. Hehtaarisatojen kehityksen pääsuunta on ollut nouseva. Keskimääräinen sadonlisäys oli, huomioon ottaen vuodet 1921—60 sangen pieni, 0.2–1.1 % vuodessa. Pääasiallisena syynä tähän oli satojen lasku sota- ja säännöstelyvuosina. Huomattavasti suurempi, keskimäärin 1.3—3.7 %, oli lisäys laskukauden jälkeen vuosina 1946—60. Sadon nousu oli suurin kauralla ja pienin syysrukiilla ja perunalla.
Title: Tärkeimpien peltokasvien hehtaarisatojen kehitys Suomessa
Description:
Edellä tarkasteltiin tärkeimpien peltokasvien satotason kehitystä Suomessa v.
1921—1960.
Hehtaarisatojen muutoksille olivat epäsäännölliset, lähinnä sääoloista johtuvat vuosivaihtelut luonteenomaisia.
Eri kasvien satovaihtelu oli, ilmaistuna vaihtelukertoimella, 13—21 %.
Satovaihtelu oli suurin perunalla ja pienin syysrukiilla.
Satotason kehitys oli eri kasveilla pääpiirteissään sama.
Hehtaarisadot kohosivat 1920- ja 1930-luvulla varsin tasaisesti, mutta laskivat sotavuosina.
Alimmilleen satotaso laski 1940-luvun puolivälissä, peltoheinällä jo aikaisemmin.
Laskukautta seurasi satojen jyrkkä nousu, joka palautti tason suunnilleen sotia edeltäneelle suhteellisen korkealle tasolle.
Hehtaarisatojen kehityksen pääsuunta on ollut nouseva.
Keskimääräinen sadonlisäys oli, huomioon ottaen vuodet 1921—60 sangen pieni, 0.
2–1.
1 % vuodessa.
Pääasiallisena syynä tähän oli satojen lasku sota- ja säännöstelyvuosina.
Huomattavasti suurempi, keskimäärin 1.
3—3.
7 %, oli lisäys laskukauden jälkeen vuosina 1946—60.
Sadon nousu oli suurin kauralla ja pienin syysrukiilla ja perunalla.
Related Results
Suomen maataloudella mahdollisuuksia globaalimuutosten myllerryksessä
Suomen maataloudella mahdollisuuksia globaalimuutosten myllerryksessä
Suomessa tuottavuuden on ennakoitu kasvavan jatkossa jopa kymmeniä prosentteja vuoteen 2050 mennessä suotuisammaksi muuttuvan ilmaston ja erityisesti pitenevän kasvukauden ansiosta...
Hyvinvointialueiden TKKI-toiminta
Hyvinvointialueiden TKKI-toiminta
Tämä raportti kokoaa vuoden 2025 tilanteen hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoiminnasta (TKKI) viiden yhteistyöalueen (YTA) näkökulmasta. Taustalla o...
Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?
Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?
Tämän tutkimuksen päätavoite on arvioida tärkeimpien Suomessa sovellettavien maatalouspolitiikkavälineiden ja -toimenpiteiden relevanssia, koherenssia ja tuloksellisuutta suhteessa...
Kirkkoturvainstituution muotoutuminen Suomessa
Kirkkoturvainstituution muotoutuminen Suomessa
Artikkeli käsittelee nykyaikaista kirkkoturvakäytäntöä ja sen institutionalisoitumista Suomessa kolmen edeltäneen vuosikymmenen aikana. Kirkkoturva on kristillisten seurakuntien so...
12. Lisäisyys päätöskriteerinä erityisesti julkisten varojen käytössä kehitys- ja sekarahoituksessa sekä vaikuttavuusinvestoimisessa
12. Lisäisyys päätöskriteerinä erityisesti julkisten varojen käytössä kehitys- ja sekarahoituksessa sekä vaikuttavuusinvestoimisessa
Artikkelissa käsitellään lisäisyyttä (additionality) päätöskriteerinä erityisesti kehittyviin maihin suuntautuvassa julkisten varojen käytössä kehitys- ja sekarahoituksessa sekä va...
KATSAUS: Kun kestävyys ei riitä – Kohti regeneratiivista kulutusta?
KATSAUS: Kun kestävyys ei riitä – Kohti regeneratiivista kulutusta?
Kestävä kehitys ei ole onnistunut ratkaisemaan ekologista kestävyyskriisiä, vaan esimerkiksi luonnonvarojen ylikulutus ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen etenevät yhä kiihty...
Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella
Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella
Suomessa on seurattu vuosittain 1990-luvulta lähtien tärkeimpien luonnonmarjalajiemme satoja Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toteuttaman ns. MASI-inventoinnin avul...
Tuleeko Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu?
Tuleeko Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu?
Suomen kasvintuotantoa rajoittaa lyhyt kasvukausi, matala kasvukauden lämpötila ja siten alhaiseksi jäävä lämpösumma. Ilmastonmuutoksen myötä koko maapallon ja myös Suomen keskiläm...

