Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Yksinäisyyden kokemisen muutokset nuoreksi kasvamisen polulla

View through CrossRef
Tässä laadullisessa seurantatutkimuksessa tarkastellaan nuorten yksinäisyyden kokemuksia ajallisesta näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu 22 peruskoulua käyvän nuoren haastatteluaineistosta, joka on kerätty nuorten ollessa 12–13-vuotiaita. Haastatteluissa nuoret tarkastelevat kolme vuotta aiemmin kuvaamiaan yksinäisyyden kokemuksia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin yksinäisyystutkijoiden Burgess ym. (1999), Goossens & Marcoen (1999) ja Hymel ym. (1999) näkökulmia ajan kulkuun liittyvistä muutoksista lasten ja nuorten kokemassa yksinäisyydessä. Aineiston analyysiä ohjasi retrospektiivinen tutkimusote (Neale 2012), joka mahdollisti tutkimusaineiston vertailun aikahorisontissa. Kokemukset yksinäisyydestä ryhmiteltiin aineiston perusteella kolmen pääteeman alle. Ajan vaikutus kokemuksiin -teemassa näkyi sosiaalisen ympäristön muutoksen vaikutus yksinäisyyden kokemiseen. Suhde vertaisiin -teema toi esiin nuorten tarpeen tulla huomioiduksi ja hyväksytyksi. Yksinäisyyden kokemusten käsittely -teema valotti yksinäisyyden käsittelyä kasvamisen, sinnikkyyden ja sopeutumisen näkökulmista. Haastatellut nuoret kertoivat kokevansa yksinäisyyttä vähemmän kuin kolme vuotta aiemmin, mutta kokemukset olivat moniulotteisempia. Yksinäisyys koetteli erityisesti niitä murrosikäisiä nuoria, joiden kertomuksissa heijastui negatiivinen minäkuva tai puutteelliset taidot kohdata vertaisia. Tulosten perusteella nuorilla oli kuitenkin halu selviytyä ja rakentaa pysyviä suhteita ikätovereihin. Koulun vertaisten tarjoama tuki nouseekin varteenotettavaksi tekijäksi, kun pohditaan keinoja nuorten kokeman yksinäisyyden vähentämiseen.
Title: Yksinäisyyden kokemisen muutokset nuoreksi kasvamisen polulla
Description:
Tässä laadullisessa seurantatutkimuksessa tarkastellaan nuorten yksinäisyyden kokemuksia ajallisesta näkökulmasta.
Tutkimusaineisto koostuu 22 peruskoulua käyvän nuoren haastatteluaineistosta, joka on kerätty nuorten ollessa 12–13-vuotiaita.
Haastatteluissa nuoret tarkastelevat kolme vuotta aiemmin kuvaamiaan yksinäisyyden kokemuksia.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin yksinäisyystutkijoiden Burgess ym.
(1999), Goossens & Marcoen (1999) ja Hymel ym.
(1999) näkökulmia ajan kulkuun liittyvistä muutoksista lasten ja nuorten kokemassa yksinäisyydessä.
Aineiston analyysiä ohjasi retrospektiivinen tutkimusote (Neale 2012), joka mahdollisti tutkimusaineiston vertailun aikahorisontissa.
Kokemukset yksinäisyydestä ryhmiteltiin aineiston perusteella kolmen pääteeman alle.
Ajan vaikutus kokemuksiin -teemassa näkyi sosiaalisen ympäristön muutoksen vaikutus yksinäisyyden kokemiseen.
Suhde vertaisiin -teema toi esiin nuorten tarpeen tulla huomioiduksi ja hyväksytyksi.
Yksinäisyyden kokemusten käsittely -teema valotti yksinäisyyden käsittelyä kasvamisen, sinnikkyyden ja sopeutumisen näkökulmista.
Haastatellut nuoret kertoivat kokevansa yksinäisyyttä vähemmän kuin kolme vuotta aiemmin, mutta kokemukset olivat moniulotteisempia.
Yksinäisyys koetteli erityisesti niitä murrosikäisiä nuoria, joiden kertomuksissa heijastui negatiivinen minäkuva tai puutteelliset taidot kohdata vertaisia.
Tulosten perusteella nuorilla oli kuitenkin halu selviytyä ja rakentaa pysyviä suhteita ikätovereihin.
Koulun vertaisten tarjoama tuki nouseekin varteenotettavaksi tekijäksi, kun pohditaan keinoja nuorten kokeman yksinäisyyden vähentämiseen.

Related Results

Nuorten kokeman yksinäisyyden tutkimus tarinateatterin menetelmin
Nuorten kokeman yksinäisyyden tutkimus tarinateatterin menetelmin
Tämä metodologinen artikkeli pureutuu kuudesluokkalaisten nuorten (n=16) yksinäisyyden kokemuksiin tarinateatterin keinoin. Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu siihen, millaista ...
Alakouluikäisten lasten kokemuksia yksinäisyydestä
Alakouluikäisten lasten kokemuksia yksinäisyydestä
Tässä artikkelissa tutkitaan alakouluikäisten lasten kokemaa yksinäisyyttä. Tutkimusaineistona ovat kolmansien luokkien oppilaiden (n = 22) vapaamuotoiset kirjoitukset ja piirustuk...
Vartoomista, korpeentumista, rämpimistä - palvelutalossa asuvien kokemuksia yksinäisyydestä
Vartoomista, korpeentumista, rämpimistä - palvelutalossa asuvien kokemuksia yksinäisyydestä
Tutkimuksen tarkoituksena oli ruotia palvelutalossa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä: miten itse yksinäisyys koetaan ja ilmaistaan sekä miten se kontekstualisoituu ajallise...
Mikrolevien käyttö kotieläinten ravitsemuksessa
Mikrolevien käyttö kotieläinten ravitsemuksessa
Mikrolevät ovat fotosynteesiin kykeneviä mikroskooppisen pieniä yksisoluisia eliöitä. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa biopolttoaineiden tuotannossa, ihmis- ja eläinravitsemukse...
Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen
Tutkimuksen lähtökohdat: Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisesti ihmisten mielenterveyteen. Nämä vaikutukset voivat olla suoria, kuten sääolosuhteiden äkillisten muutosten aih...
Markkina- ja politiikkamuutosten vaikutukset maa- ja elintarviketaloudelle
Markkina- ja politiikkamuutosten vaikutukset maa- ja elintarviketaloudelle
Politiikkamuutosten vaikutuksia EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinoihin ja sitä kautta syntyviä heijastusvaikutuksia Suomen maatalous- ja elintarviketaloudelle on arvioitu tässä...
Vehnän kasvinsuojelun muuttuneet haasteet
Vehnän kasvinsuojelun muuttuneet haasteet
Viljelykierto, muokkauksen intensiteetti sekä sääolot vaikuttavat niin kasvitautien, tuhoeläinten kuin rikkakasvienrunsauteen. Tekijöillä on myös yhdysvaikutuksia ja ne kohdistuvat...
Hampaat irvessä?
Hampaat irvessä?
Kehitettäessä huippu-urheilua vaikutetaan väistämättä lasten ja nuorten elämään. He ovat niitä, joista valikoituu tulevaisuudessa huippu-urheilijan polulla rehkivät kansakunnan toi...

Back to Top