Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Kirkkotila vanhoissa suomalaisissa puukirkoissa

View through CrossRef
Katsauksen kohteena on suomalaisten 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin rakennettujen puisten keskeiskirkkojen tilanmuodostus. Tyypit, joita käsitellään ovat sisäviisteinen ristikirkko, “pyörökirkko” eli 12-kulmainen kirkko ja kaksoisristikirkko eli kahtamoinen. Esimerkkeinä ovat pohjalaisten Rijfien “rakennusyrityksen” 12-kulmaiset kirkot ja Johan ja Matthias Salosen sekä David Rahikaisen Kaakkois-Suomeen rakentamat kahtamoiset. Nämä kirkkotyypit edustavat suunnilleen samanaikaisia puurakennustaidon paikallisia innovaatioita. Niiden tausta on Ruotsin 1600-luvun arkkitehtien (Jean de la Vallée, Nicodemus Tessin vanhempi ja Nicodemus Tessin nuorempi) keskeiskirkkokokeilut. Sisäviisteinen ristikirkko, joka myös palautuu 1600-luvulle - esimerkkinä Kungsörin kirkko - oli rakennushallinnon Suomessa suosima tyyppi. Tilaa katsotaan tässä sen rajoja tukevista rakenteista käsin, ja esitetään, että näiden puukirkkojen rakentajat kehittivät niitä tarkoituksella luoda vaikuttavia kirkkotiloja.
Title: Kirkkotila vanhoissa suomalaisissa puukirkoissa
Description:
Katsauksen kohteena on suomalaisten 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin rakennettujen puisten keskeiskirkkojen tilanmuodostus.
Tyypit, joita käsitellään ovat sisäviisteinen ristikirkko, “pyörökirkko” eli 12-kulmainen kirkko ja kaksoisristikirkko eli kahtamoinen.
Esimerkkeinä ovat pohjalaisten Rijfien “rakennusyrityksen” 12-kulmaiset kirkot ja Johan ja Matthias Salosen sekä David Rahikaisen Kaakkois-Suomeen rakentamat kahtamoiset.
Nämä kirkkotyypit edustavat suunnilleen samanaikaisia puurakennustaidon paikallisia innovaatioita.
Niiden tausta on Ruotsin 1600-luvun arkkitehtien (Jean de la Vallée, Nicodemus Tessin vanhempi ja Nicodemus Tessin nuorempi) keskeiskirkkokokeilut.
Sisäviisteinen ristikirkko, joka myös palautuu 1600-luvulle - esimerkkinä Kungsörin kirkko - oli rakennushallinnon Suomessa suosima tyyppi.
Tilaa katsotaan tässä sen rajoja tukevista rakenteista käsin, ja esitetään, että näiden puukirkkojen rakentajat kehittivät niitä tarkoituksella luoda vaikuttavia kirkkotiloja.

Related Results

Interferenssi ja transferenssi vanhoissa virsikäännöksissä
Interferenssi ja transferenssi vanhoissa virsikäännöksissä
Throughout history, translation has been among the most important methods for creating a new, standardized written language. Translating from various source languages has provided ...
Livvistä liiviin
Livvistä liiviin
Esipuhe Tämä työ pyrkii selvittämään itämerensuomalaisten kielten ja kansojen nimitysten alkuperää etymologian kannalta, mutta olen pyrkinyt ottamaan huomioon myös muun (esi)histo...
Suomalaisten taiteilijaromaanien tilallisuus 1884–1939
Suomalaisten taiteilijaromaanien tilallisuus 1884–1939
Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisen taiteilijaromaanin tilallisuutta vuosina 1884–1939. Aineistonamme on ihmislukijoiden annotoima paperikortisto, jonka olemme digitoineet...
Tutkimus- ja opetushenkilökunnan määräaikaiset työsuhteet suomalaisissa yliopistoissa
Tutkimus- ja opetushenkilökunnan määräaikaiset työsuhteet suomalaisissa yliopistoissa
Fixed-term employments among academic personnel at Finnish universitiesThis study focuses on fixed-term employments in Finnish universities. The relative amount of fixed-term emplo...
Pyhät nimet suomalaisissa kalentereissa
Pyhät nimet suomalaisissa kalentereissa
Arvosteltu teos: Suomen kansan pyhimyskalenteri / Heikki Oja. Helsinki : Kirjapaja, 2011....
Yritysyhteistyö ihmistieteissä
Yritysyhteistyö ihmistieteissä
Artikkeli käsittelee yritysyhteistyötä ihmistieteissä selvittäneen kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasi suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleviä ihmistieteen...
Vernakulaari verkossa
Vernakulaari verkossa
Vernakulaaria eli kansanomaista tai omaehtoista, instituutioiden ulkopuolella syntyvää kulttuuria on pitkään tarkasteltu valtakulttuurille vastakkaisena tai alisteisena. Digitaalis...
Mihin oppilaita ohjataan?
Mihin oppilaita ohjataan?
Opinto- ja uraohjaus on noussut poliittiselle agendalle sekä OECD:n kaltaisten ylikansallisten toimijoiden piirissä että suomalaisissa koulutus- ja työvoimapoliittisissa keskustelu...

Back to Top