Suomalaisten taiteilijaromaanien tilallisuus 1884–1939

Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisen taiteilijaromaanin tilallisuutta vuosina 1884–1939. Aineistonamme on ihmislukijoiden annotoima paperikortisto, jonka olemme digitoineet tietokannaksi. Tietokantaan sisältyy 70 taiteilijaromaania väliltä 1880–1940, joista 59 teosta sisältää paikkatietoja. Olemme keränneet kortistosta romaanien tapahtumapaikat ja tuoneet ne paikkatietojärjestelmän avulla kartoille. Kartoissa näkyy jännite kaupunkien ja maaseudun, rannikon ja sisämaan sekä pohjoisen ja etelän välillä, jota olemme tutkineet keskuksen ja periferian käsitteiden kautta. Savoa, Lappia, Karjalaa ja Pohjois-Pohjanmaata kuvataan rauhan, kotiinpaluun ja inspiraation alueina. Periferian rooli on kuitenkin monitulkintainen, sillä erityisesti Lappi voidaan kuvata myös kansainvälisesti verkostoituneena alueena, tai maaseutukylät voivat merkitä taiteilijalle myös eristyneisyyden tunnetta ja mahdollisuuksien niukkuutta. Kaupunkien osalta Helsingin paikkoja kuvataan paljon yksityiskohtaisemmin kuin muita alueita, jolloin kartta tulee kaupunginosien, rakennusten ja katujen tasolle. Helsinki esitetään monissa teoksissa myös modernina metropolina. Suomalaisissa taiteilijaromaaneissa ”ikkunat ovat auki Eurooppaan", mutta romaaneissa kuvattu Eurooppa on varsin läntinen. Aineistoon kuuluu kuitenkin myös matkoja mm. Balkanille ja Neuvostoliittoon. Olemme kehittäneet matkojen tutkimiseen Python-työkalun, joka muuttaa niiden reitit tilalliseksi verkostoksi. Pohdimme artikkelissa myös kirjallisen maantieteen metodologisia ongelmia kuten laajempien alueiden palauttamista pisteiksi. Tilallisen historian käyttämät kartat palauttavat usein tilan kartesiolaiseen koordinaatistoon, mutta rekonstruoimamme matkareittien verkosto pyrkii ylittämään pelkän pistemäisen tavan esittää tilaa. Asiasanat: taiteilijaromaani, tilallinen historia, kirjallinen maantiede, digitaaliset ihmistieteet, kirjallisuushistoria