Yrittäjyyskasvatuksen episteeminen hallinta

Analysoin artikkelissa yrittäjyyskasvatusta kansallisessa koulutuspoliittisessa diskurssissa seuraten Alasuutarin ja Qadirin kehittämää episteemisen hallinnan analytiikkaa. Analysoin koulutus- ja yhteiskuntapoliittisia dokumentteja yrittäjyyskasvatukseen liittyen. Ajallisesti analyysi keskittyy vuosiin 2003-2009, jolloin kansallisessa koulutuspolitiikassa suoritettiin merkittävimmät teot yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. Artikkelin tuloksissa kuvataan kuinka 1) koulutuspoliittisten toimijoiden näkemys sosiaalisen maailman ontologiasta jatkuvana muutoksen tilana ja sopeutuvuudesta  2) koulutuspoliittisten toimijoiden näkemys subjektipositioista toisaalta sekä aktiivisina sekä itsenäisinä että adaptaviisina sopeutujina 3) koulutuspoliittisten toimijoiden näkemys yrittäjyyskasvatuksen normeista ja ideaaleina toivekuvina, jotka leviävät rajatusta ympäristöstään kaikille yhteiskunnan ja elämän osa-alueilla vaikuttivat siihen, että yrittäjyyskasvatuksesta muodostui 2000-luvun alusta alkaen niin vaikutusvaltainen koulutuspoliittinen reformi.