Vihapuheen kohteet ja teemat sekä lajit ja muodot ennen ja nyt

Tässä artikkelissa on analysoitu vihapuheen olemusta ja puhunnan muotoja 1930- ja 2000-luvuilla. Tavoitteena on ollut etsiä niitä yhtäläisyyksiä ja eroja, joita kahdella eri aikakaudella on havaittavissa. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1) onko vihapuheen retoriikassa, sisällössä ja teemoissa tapahtunut muutoksia tarkasteltavalla ajanjaksolla? ja 2) miten vihapuheen subjektit ovat muuttuneet tarkasteltavalla ajanjaksolla? Tutkimusaineistona on käytetty Isänmaallisen Kansanliikkeen Ajan Suunta -lehteä ajalta 1.1.1933–29.11.1939 sekä Perussuomalaiset r.p:n vuonna 2014 ilmestymisensä aloittanutta verkkolehteä Suomen Uutiset. Lisäksi 2000-luvun materiaalia on kerätty sosiaalisen median kanavista, kuten X/Twitter, Facebook ja YouTube. Molemmat ovat eduskuntapuolueita. Vihapuheen motiivit ovat hyvin samankaltaisia 1930- ja 2000-luvuilla. Yhteiskuntarauhan järkkymisen pelko, oman kulttuurin suojeleminen ja tietämättömyydestä johtuvat ennakkoluulot ovat selkeästi keskeisiä vihapuheen aktivoijia. Myös vihapuheen teemat toistuvat samankaltaisina eri vuosikymmeninä. Keskeisimmät maahanmuuttoa koskevan vihapuheen aihepiirit ovat toimeentulo/työnteko, rikollisuus ja uskonto. 1930-luvulla vihapuhe oli tyypillisesti suoraa vihapuhetta. Nykyään sen sijaan yhä suurempi osa vihapuheesta on epäsuoraa vihapuhetta, jossa asia ilmaistaan esimerkiksi vertauskuvin. Verkon anonymiteetin turvin 2000-luvulla on helpompi esittää vihapuhetta. Toisaalta myös päättäjät ovat 2000-luvulla tuoneet retoriikkaansa vihapuheeksi laskettavia ilmaisuja. Tätä ei ollut havaittavissa 1930-luvulla.  This article analyses the nature and forms of hate speech in the 1930s and 2000s. The goal has been to look for the similarities and differences that can be found in two different eras. The key research questions are: 1) have there been changes in the rhetoric, content, and themes of hate speech in the period under review? and 2) how have the subjects of hate speech changed in the period under review? The Patriotic People’s Movement (Isänmaallinen kansanliike) party’s newspaper Ajan Suunta from January 1, 1933–November 29, 1939, and the online magazine Suomen Uutiset of the Finns Party (Perussuomalaiset r.p.) 2014 onwards have been used as research material. In addition, material from the 21st century has been collected from social media channels such as X/Twitter, Facebook and YouTube. Both are parliamentary parties. The motives of hate speech are remarkably similar in the 1930s and 2000s. The fear of upsetting social peace, protecting one’s own culture and prejudices stemming from ignorance are clearly central activators of hate speech. The themes of hate speech are also similar in different decades. The main topics of hate speech regarding immigration are economy, crime, and religion. In the 1930s, hate speech was typically direct hate speech. In the 2000s, on the other hand, an increasingly large part of hate speech is indirect hate speech, where the matter is expressed with, for example, metaphors. With the anonymity of the Internet, it is easier to present hate speech in the 2000s. On the other hand, in the 2000s, decision-makers have also introduced into their rhetorical expressions that could be considered hate speech. This was not noticeable in the 1930s.