Kaalikärpäsen lennonajoitus nauriilla Pohjois-Suomessa

Kaalikärpäsen ravintokasveja ovat kaikki ristikukkaiskasvit. Kaalikärpänen onkin lähes joka kesäinen ongelma naurisviljelmillä. Nauris poikkeaa kaalikasveista siinä suhteessa, että nauriilla pienetkin kaalikärpäsmäärät ovat sadon kannalta haitallisia. Nauriissa kaalikärpäsen toukat ovat kosketuksissa suoraan ravintona käytettävään juureen ja jo muutama toukka saa nauriin kauppakelvottomaksi. Kaalikasvit sen sijaan voivat selvitä kohtuullisista toukka määristä esim. kasvattamalla sekundäärijuuria vioittuneen kohdan yläpuolelle. Lämpösummiin perustuvan laskennan mukaan pikkukaalikärpänen aloittaa Etelä-Suomessa lennon lämpösumman ollessa 50 astetta ja toinen lento alkaa tehoisan lämpösumman ollessa 700 astetta. Kokeen tavoitteena oli testata onko lennon aloitus ajankohdat samankaltaiset Pohjois-Suomessa vai tapahtuuko lennon aloitus myöhemmin. Kokeet tehtiin MTT pohjoisilla tutkimusasemilla Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä. Kokeet olivat osa MTT Sotkamon koordinoimaa Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen – hanketta. Hanketta rahoitetaan EU:n Maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kautta. Nauriin kokonaissatomäärissä päästiin ensimmäisissä kylvöissä kutakuinkin tavanomaisiin hehtaarisatoihin, mutta sadon laatu kärsi toukkavioituksista. Kaalikärpäsen munien laskenta tuloksista voitiin päätellä, että Rovaniemellä myöhäisempi, juhannuksen aikoihin tehty kylvö ei altistu kaalikärpäsille niin paljon kuin aikaisemmin tehdyt kylvöt. Tämä tulos on kuitenkin vain yhdeltä kasvukaudelta, joten tuloksen yleistäminen vaatisi useamman kasvukauden seurannan. Tulokset antoivat viitteitä Ruukin osalta siitä, että kaalikärpäsen runsain muninta alkaa siellä tehoisan lämpötilasumman ollessa noin 700 astetta. Sen sijaan Rovaniemellä ja Sotkamossa kaalikärpäsen munamäärät alkoivat kohota jo noin 500 asteessa eli matalammalla kuin Etelä-Suomessa. Tämäkin on vain yhden kasvukauden tulos, joten tarkempi tieto kaalikärpäsen runsaan muninnan alkamisen eroista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vaatisi useamman kasvukauden tulokset.