Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa sateisuuteen eri puolilla maapalloa. Suomi sijaitsee alueella, jolla sademäärien odotetaan lämpenemisen myötä kasvavan. Sateisuudella ja sen muutoksilla on vaikutuksia ekosysteemeihin, infrastruktuuriin, ihmisiin ja elinkeinoihin. Sateisuuden muuttuessa monella yhteiskunnan sektorilla tarvitaan sopeutumistoimia, ja näiden suunnitteluun tarvitaan tutkittua tietoa olosuhteiden muutoksista. Tässä raportissa tarkastellaan sateisuuden havaittuja ja arvioituja tulevia muutoksia Suomen eri maakunnissa. Havaintoaineistoina on käytetty asemakohtaisia havaintoja sekä ns. hilamuotoista havaintotietoa. Tulevaisuuden muutosarvioissa on hyödynnetty sekä karkeamman laskentatarkkuuden maailmanlaajuisten ilmastomallien tuloksia että alueellisesti hyvin tarkan erottelukyvyn ilmastomallia. Ilmastomallitulokset perustuvat voimakkuudeltaan keskitasoiseen kasvihuonekaasujen päästöskenaarioon (SSP2-4.5/RCP4.5). Havaintoaineistoista saatujen tulosten mukaan sademäärät ovat kasvaneet tarkastelujaksolla 1961–2023 Suomessa eniten talviaikaan, kun taas syksyllä muutokset ovat olleet pienimpiä. Maakuntatason tarkasteluissa havaittiin, että kahden ilmastollisen vertailukauden, 1961–1990 ja 1991–2020, välillä keskimääräiset vuotuiset sademäärät ovat kasvaneet kaikissa maakunnissa. Talvien sademäärien kasvu näkyy tilastollisesti merkitsevänä kunkin maakunnan alueella ainakin yhdellä havaintoasemalla. Muina vuodenaikoina muutossignaalin voimakkuus vaihtelee eri maakuntien välillä. Rankkasadepäiviä esiintyi havaintojen mukaan eri maakunnissa vuosittain 0–9 kpl. Rankkasadepäivien havaittiin lisääntyneen ainakin yhdellä havaintoasemalla Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Uudellamaalla. Tulevaisuuden muutosarvioiden mukaan Suomen vuotuisen sademäärän arvioidaan kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä 5–10 %. Samalla kesän rankkasateiden arvioidaan voimistuvan ja yleistyvän suuressa osassa Suomea. Kasvun arvioidaan jatkuvan vuosisadan loppupuolella. Kuitenkin rankkasateiden satunnaisuuden ja pienimittakaavaisuuden takia näihin muutosarvioihin liittyy väistämättä epävarmuutta. Tulokset osoittavat, että Suomessa sadeolosuhteet vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen, ja vaihtelu myös jatkuu muutoksen suunnasta huolimatta. Kuitenkin sellaiset vuodet, jolloin rankkasadepäiviä ei havaita lainkaan tai talvikuukausien sademäärä on hyvin pieni, muuttuvat ajan myötä entistä harvinaisemmiksi.