Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella

Suomessa on seurattu vuosittain 1990-luvulta lähtien tärkeimpien luonnonmarjalajiemme satoja Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toteuttaman ns. MASI-inventoinnin avulla. Inventointiverkosto on supistunut alkuperäisestä eikä kata tasaisesti maan kaikkia osia. Aiemmassa tutkimuksessa on hyödynnetty vuosien 1997-2008 MASI-aineistoa, kun on arvioitu mustikan ja puolukan valtakunnallisia keskisatoja (kg/ha). Niiden perusteella on kalibroitu keskinkertaisen satovuoden kokonaissadot runsaille ja heikoille satovuosille. Tässä tutkimuksessa analysoin MASI-aineistosta laskettujen valtakunnallisten keskisatojen aikasarjaa vuosina 1997-2018 ja arvioin molempien marjalajien keskisadot Itä-Suomelle vuosina 2001-2018. Kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla aineistoilla tarkastelin arvioitujen keskisatojen luotettavuutta kiinnittäen huomiota erityisesti Itä-Suomen arvioihin. Itä-Suomen vuotuisista puolukan keskisadoista puolet osoittautui kalibroinnin kannalta epäluotettaviksi; mustikalla vastaavia tapauksia oli vain kolme. Siten Itä-Suomen puolukan kokonaissatoa ei ole mielekästä kalibroida nykyisen alueellisen MASI-aineiston perusteella. Seuraavaksi kalibroin mustikan ja puolukan valtakunnalliset kokonaissadot ja erikseen mustikan Itä-Suomen kokonaissadon vuodelle 2011 sekä arvioin alustavat talteenottoasteet vuonna 2011. Suomalaiset ja thaimaalaiset poimivat 9 % valtakunnallisesta mustikan ja 10 % puolukan kokonaissadosta. Itä-Suomessa mustikan alustava talteenottoaste oli 14 %. Vuosina 1997-2018 mustikan valtakunnalliset kokonaissadot vaihtelivat samansuuruisesti kuin 1997-2008, mutta puolukkasadoissa oli vaihtelua hieman enemmän kuin kymmenen vuotta lyhyemmällä ajanjaksolla. Tutkimus osoitti paitsi aineiston koon, myös tulosten luotettavuustarkastelujen merkityksellisyyden, ja siksi mahdollisissa jatkotutkimuksissa kannattaisi myös käyttää monimenetelmätutkimusta. Erityisesti laadullisten aineistojen hyödyntämiseen tulisi panostaa vielä tätä tutkimusta enemmän.