Javascript must be enabled to continue!
Koulua on käytävä
View through CrossRef
Tutkija palasi yli 40-vuotiaana peruskoulun yhdeksännelle luokalle. Tässä etnografisessa koulututkimuksessa kuvataan ja analysoidaan eteläsuomalaisen Härkälän kaupungin yhtenäiskoulun 9C-luokan elämää ja toimintaa sosiaalisena tilana lukuvuonna 2009–2010. Tutkimus on osa Nuorisotutkimusverkoston organisoimaa Suomen ihanuus ja kurjuus – miten kasvatamme lapsiamme ja nuoriamme -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan suomalaisten kasvuyhteisöjen toimintaa.
Koulu jakaantuu viralliseen, epäviralliseen ja fyysiseen kouluun. Virallinen koulu arvioi oppilaat arvosanoin ja määrittää, mitä koulussa opetetaan. Epävirallisen koulun palaute on monimuotoista: joskus äänekästä, joskus hiljaista, joskus selkeätä ja joskus vaikeasti avautuvaa. Peruskoulun jälkeen lähes kaikki oppilaat hakevat opiskelupaikkoja toisen asteen oppilaitoksista. Epävirallisella koululla näyttää olevan kyky saada osan oppilaista unohtamaan viimeisen peruskouluvuoden tärkeyden. Koululuokka on siitä erityinen tiivis ryhmä, että se kootaan hallinnollisesti määräajaksi ja sen jäseniä kuulematta. Koululuokassa kaikki jollain tasolla tuntevat toisensa, mutta saattavat viettää samoissa tiloissa vuosia puhumatta kertaakaan keskenään.
Jokaisen oppilaan on kohdattava ja omalta osaltaan ratkaistava koulun keskeinen jännite yksilöllisen arvioinnin ja yksinjäämisen pelon välillä. Tarkastellun koululuokan sosiaalinen tila jakaantui sen mukaan, millaista etäisyyttä oppilaat pitivät viralliseen kouluun. Ne, jotka pitivät pitkää etäisyyttä viralliseen kouluun, eivät arvostaneet yleensä koulua, mutta arvostivat juuri omaa kouluaan kavereiden tapaamispaikkana. Ne, joiden etäisyys viralliseen kouluun oli lyhyt, arvostivat koulua yleensä, mutteivät välttämättä juuri omaa kouluaan.
Luokan sosiaalinen tila tarjoaa tytöille ja pojille erilaiset mahdollisuudet toimia ja liittyä ryhmiin ratkoen samalla yksinjäämisen uhkaa. Poikien ja tyttöjen tavoissa toimia ryhmässä on myös paljon yhteistä: kiintymyksen, kilpailun ja väkivallan puheet sekä teot hakevat tasapainoa hyvin yhdenmukaisella tavalla.
Title: Koulua on käytävä
Description:
Tutkija palasi yli 40-vuotiaana peruskoulun yhdeksännelle luokalle.
Tässä etnografisessa koulututkimuksessa kuvataan ja analysoidaan eteläsuomalaisen Härkälän kaupungin yhtenäiskoulun 9C-luokan elämää ja toimintaa sosiaalisena tilana lukuvuonna 2009–2010.
Tutkimus on osa Nuorisotutkimusverkoston organisoimaa Suomen ihanuus ja kurjuus – miten kasvatamme lapsiamme ja nuoriamme -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan suomalaisten kasvuyhteisöjen toimintaa.
Koulu jakaantuu viralliseen, epäviralliseen ja fyysiseen kouluun.
Virallinen koulu arvioi oppilaat arvosanoin ja määrittää, mitä koulussa opetetaan.
Epävirallisen koulun palaute on monimuotoista: joskus äänekästä, joskus hiljaista, joskus selkeätä ja joskus vaikeasti avautuvaa.
Peruskoulun jälkeen lähes kaikki oppilaat hakevat opiskelupaikkoja toisen asteen oppilaitoksista.
Epävirallisella koululla näyttää olevan kyky saada osan oppilaista unohtamaan viimeisen peruskouluvuoden tärkeyden.
Koululuokka on siitä erityinen tiivis ryhmä, että se kootaan hallinnollisesti määräajaksi ja sen jäseniä kuulematta.
Koululuokassa kaikki jollain tasolla tuntevat toisensa, mutta saattavat viettää samoissa tiloissa vuosia puhumatta kertaakaan keskenään.
Jokaisen oppilaan on kohdattava ja omalta osaltaan ratkaistava koulun keskeinen jännite yksilöllisen arvioinnin ja yksinjäämisen pelon välillä.
Tarkastellun koululuokan sosiaalinen tila jakaantui sen mukaan, millaista etäisyyttä oppilaat pitivät viralliseen kouluun.
Ne, jotka pitivät pitkää etäisyyttä viralliseen kouluun, eivät arvostaneet yleensä koulua, mutta arvostivat juuri omaa kouluaan kavereiden tapaamispaikkana.
Ne, joiden etäisyys viralliseen kouluun oli lyhyt, arvostivat koulua yleensä, mutteivät välttämättä juuri omaa kouluaan.
Luokan sosiaalinen tila tarjoaa tytöille ja pojille erilaiset mahdollisuudet toimia ja liittyä ryhmiin ratkoen samalla yksinjäämisen uhkaa.
Poikien ja tyttöjen tavoissa toimia ryhmässä on myös paljon yhteistä: kiintymyksen, kilpailun ja väkivallan puheet sekä teot hakevat tasapainoa hyvin yhdenmukaisella tavalla.
Related Results
Monimenetelmäistä tutkimusta nykykoulusta
Monimenetelmäistä tutkimusta nykykoulusta
Arvio teoksesta
Pilvi Heinonen & Ulla Karvonen (toim.): Katso kuule koulua. Kehollisuus, materiaalisuus ja tekstit koulun vuorovaikutuksessa. Tampere: Vastapaino 2022. 360 s. i...
Paikallisessa Risteyksessä
Paikallisessa Risteyksessä
Paikallisuuden aiheesta käytävä ajankohtainen keskustelu on paikallaan, sillä viime vuosien kriisit ovat jättäneet jäljen ihmisten paikkasuhteeseen. Koronapandemian myötä elämästä ...

