Keppulointia ja rehjustusta Rööperin kulmilla: Paikannimistö sosiaalisen maantieteen rakentajana Outi Pakkasen ja Matti Yrjänä Joensuun rikosromaaneissa

Artikkeli tarkastelee Outi Pakkasen Maanantaihin on paljon matkaa (1975) ja Matti Yrjänä Joensuun Väkivallan virkamies (1976) -rikosromaaneissa esiintyvää paikannimistöä. Tutkimuksessa selvitetään, miten paikannimet osallistuvat teosten maailmojen rakentamiseen. Tarkastelun kohteena on Helsingin Punavuoren kaupunginosa, johon molempien romaanien tapahtumat sijoittuvat. Tutkimusaineisto koostuu teoksista ja niissä esiintyvistä 171 eri paikannimestä. Aineistoa tarkastellaan yhdistämällä nimistön- ja kirjallisuudentutkimuksen metodeja. Lähestymistapana ovat geokriittinen lukutapa sekä sosio-onomastiikka. Artikkelissa selvitetään, miten paikannimet muodostavat teosten sosiaalista ja moraalista maantiedettä. Tutkimus osoittaa, että paikannimet sijoittavat tarinan tapahtumat sosiaaliselle ja moraaliselle kartalle ja osaallistuvat näin oleellisesti teosten maailmojen rakentamiseen. Tarkastelussa selviää myös, että paikannimien luoma sosiaalinen ja moraalinen tila on riippuvainen sen havainnoitsijan näkökulmasta. Aineiston teokset luovat toisistaan hyvin erilaista kuvaa Punavuoresta. Pakkasen teoksessa kaupunginosa on muutoksen keskellä ja muuttumassa trendikkääksi, nuorten suosimaksi alueeksi. Kaupunginosa näyttäytyy feminiinisenä ja sitä havainnoidaan pitkälti naishenkilöhahmojen näkökulmasta. Joensuun romaanissa puolestaan Punavuori kuvataan karuna, epäsiistinä ja pysähtyneenä. Tila esitetään myös maskuliinisena. Tutkimuksessa selvitetään myös, millä tavoin paikannimet luovat sosiaalisia ja moraalisia vastakkainasetteluja. Analyysi osoittaa, että samaan maantieteelliseen tilaan viittaavien paikannimien Punavuori ja Rööperi variaatio muodostaa kahta toisistaan poikkeavaa sosiaalista ja moraalista tilaa. Tutkimuksessa käy myös ilmi, että paikannimet rinnastavat Punavuoren muihin Helsingin kaupunginosiin ja rakentavat alueiden välille sosiaalisia rajoja. Samalla nimet luovat teosten henkilökuvaa muodostamalla henkilöhahmojen välille jännitteitä.   Toponymy as a builder of social geography in Finnish crime novels by Outi Pakkanen ja Matti Yrjänä JoensuuThis article examines toponyms used in Finnish crime novels, illustrating the role of place names in literary worldmaking. The focus of the analysis is the neighbourhood of Punavuori in Helsinki, the capital of Finland. The study analyses 171 place names used in Maanantaihin on paljon matkaa (1975), written by Outi Pakkanen, and Väkivallan virkamies (1976) by Matti Yrjänä Joensuu. The theoretical approach combines onomastics with literary analysis, drawing upon geocriticism and socio-onomastics. The analysis indicates that place names construct a social and moral geography of a literary city. By locating the story on a social and moral map, place names in novels have an important role in literary worldmaking. The study concludes that the one spatial space can be representative of completely different social and moral spaces. The two novels in this study present Punavuori in two different ways. In Pakkanen’s book, Punavuori evolves and develops into a trendy neighbourhood. Moreover, the area is feminine, mainly observed by female characters. In contrast, Joensuu depicts Punavuori as desolate, unclean and stationary, portraying the neighbourhood as being masculine. The analysis reveals that place names act as dividers of social and moral spaces. The two names for Punavuori, Punavuori and Rööperi, form two opposite social and moral spaces. These two as well as other place names allow for the comparison and contrasting of Punavuori against other Helsinki neighbourhoods by creating social and moral boundaries. By creating contrast and boundaries, the place names form tension and conflict between characters.