Empiirinen analyysi EU:n ja Kiinan välisestä maatalouskaupasta - mikä selittää Kiinan kasvavaa elintarviketuontia?

Kiina on kasvamassa kovaa vauhtia yhdeksi maailman suurimmista ja tuottoisimmista elintarvikemarkkinoista. Kiinan 1,3 miljardin ihmisen tulotason noustessa ja kaupungistumisen edistyessä, kysyntä laadukkaita, terveellisiä ja ympäristöystävällisiä tuotteita kohtaan lisääntyy. Kiinan kotimainen tuotanto ei kykene vastaamaan lisääntyvän ravinnon kulutuksen ja ruokavalioiden koostumuksen huomattaviin muutoksiin. Kiinan luonnonvarat ovat jo tällä hetkellä varsin kovalla koetuksella veden puutteen ja maaperän köyhtymisen takia. Tässä tutkimuksessa analysoidaan Kiinan kasvavaa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontia suhteessa tulojen kasvuun, tuontihintojen muutoksiin sekä Kiinan kaupan vapautumisesta seuranneisiin tullien alentamiseen. Tutkimus tarkastelee erityisesti Kiinan ja EU:n välisten kauppasuhteiden kehitystä hyödyntämällä FAO:n kauppatilastoja vuosilta 1986 - 2005. Kauppavirtoja kuvaavat ekonometriset mallit on rakennettu tutkimuksessa kuudelle EU:sta Kiinaan viedylle maataloustuotteelle: pakastettu sianliha, pakastekala, hera, ohra, olut ja viini. Tutkimuksen teoreettisessa osassa muodostetaan kaupan volyymiä selittävät kysyntämallit, jotka estimoidaan tutkimuksen empiirisessä osassa. Tutkimuksen teoreettisena pohjana on oletus epätäydellisestä kilpailusta, joka on seurausta siitä, että kilpailevat tuotteet ovat epätäydellisiä substituutteja. Maahantuojan ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä tuotteen hinta on usein tärkein tekijä, mutta tuoja ei silti välttämättä osta kaikkia maataloustuotteitaan edullisimmalta tavarantoimittajalta. Muutkin tekijät vaikuttavat maataloustuotteiden kauppavirtoihin. Näitä tekijöitä ovat laadulliset ominaisuudet – tuotteen imago (ylellisyystavarat), tuotenimet ja kulttuuritausta (markkinointi), laatu, toimitusaika, toimitusten luotettavuus, pakkaus – sekä vallitsevat kauppasuhteet (esim. kulttuuriset, historialliset tai poliittiset siteet kaupantekijöiden välillä). Estimoinneista saadut tulokset osoittavat Kiinan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontikysynnän reagoineen varsin voimakkaasti reaalitulojen muutokseen, mutta olleen melko joustamatonta suhteessa reaalihintojen muutoksiin. Kiinalaiset maahantuojat ovat kuitenkin herkkiä reagoimaan tuontituotteiden suhteellisiin hintamuutoksiin eli hintakilpailukyky vaikuttaa merkittävästi viejän markkinaosuuteen Kiinassa. Kiinalaiset maahantuojat etsivät halvempia tuotevaihtoehtoja, mikä johtaa ulkomaisten tavarantoimittajien väliseen kiivaaseen hintakilpailuun. Tulokset tukevatkin päätelmiä, joiden mukaan Kiinan markkinoilla hintakilpailuun osallistuvat EU-yhtiöt joutuvat siirtämään tuotantonsa Kiinaan ollakseen kustannustehokkaita. Kiinan WTO-jäsenyys sekä käynnissä oleva tiiviimpi integraatio maailmantalouteen tarjoavat tulevaisuudessa monenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita eurooppalaisille elintarvikeyrityksille. Tämän tutkimuksen mukaan tullien alentamisella ei ole suurta merkitystä EU-viennin määrään Kiinaan. Kiinalaisten kuluttajien ostovoiman kasvu on merkittävin selittävä tekijä Kiinaan tuotavien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kysynnän lisääntymisessä – sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. On odotettavissa, että taloudellisen kasvun jatkuessa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonti Kiinan markkinoille kasvaa entisestään.