Nuoriin liitetyt huolet ja niiden hallinta eduskuntavaaliohjelmissa 1991–2019

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten nuoriin kohdistuva huoli on valjastettu poliittiseen käyttöön ja minkälaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja ongelmien ratkaisuesityksiä nuorten välityksellä ilmennetään. Käytämme aineistonamme neljän suurimman suomalaisen puolueen eduskuntavaaliohjelmia vuosilta 1991–2019. Analysoimme vaaliohjelmia sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä kriittistä diskurssianalyysiä hyödyntäen. Nuoret näyttäytyvät eduskuntavaaliohjelmissa sekä passiivisina ja uhkille alttiina että aktiivisina uhkien aiheuttajina. Paikallistimme vaaliohjelmista kaksi diskurssia: palvelujärjestelmädiskurssin ja nuoret uhkana -diskurssin. Palvelujärjestelmädiskurssi hallitsi kaikkien puolueiden vaaliohjelmia koko tarkastelujaksolla. Palvelujärjestelmädiskurssissa nuoret esitetään palvelujärjestelmän uhreina ja kohteina, ja nuoriin liittyviä uhkia hallitaan palvelujärjestelmää kehittämällä. Nuoret uhkana -diskurssissa nuoret itse ovat uhkien ja huolien aiheuttajia, ja ratkaisukeinoiksi tarjotaan kontrollia ja puuttumista. Aiemmassa tutkimuksessa havaittua moraalisen paniikin nostattamista ei vaaliohjelmissa esiintynyt lukuun ottamatta perussuomalaisten ensimmäistä vaaliohjelmaa. Nuoriin liitetyt uhkakuvat eivät ole olleet suomalaisille puolueille keskeinen tapa tehdä poliittisia avauksia eduskuntavaaleissa. Tutkimus osoittaa, että nuoriin liitettävät diskurssit ovat erilaisia eri konteksteissa ja puolueiden strateginen ratkaisu on ollut painottaa vaaliohjelmissaan palvelujärjestelmää nuoriin liitettyjen uhkien syynä ja ratkaisuna. Asiasanat: eduskuntavaalit, nuoret, palvelujärjestelmä