Javascript must be enabled to continue!
Kahdeksasluokkalaisten islamin opetuksen tunnustuksellisuuden analyysi
View through CrossRef
Artikkelissa arvioidaan erään kahdeksannen luokan islamin ryhmän opetuksen tunnustuksellisuutta. Tunnustuksellisuutta tarkastellaan diskursiivisesti eli tutkitaan, millaiseen asemaan suhteessa uskonnolliseen traditioon oppilas ja opetus määritellään sekä millaisia oikeuksia ja velvoitteita näille rakennetaan. Tunnustuksellisuutta tarkastellaan tavoitteiden, menetelmien ja identiteettioletusten suhteen viidellä eri alueella: kollektiivinen suunnittelu, opettajan suunnittelu, oppimateriaali, oppilaiden ennakko-oletukset sekä oppitunnin vuorovaikutus. Analyysin perusteella voi sanoa, että opetuksessa oli sekä tunnustuksellisia että tunnustuksettomia elementtejä sekä kollektiivisen suunnittelun (lainsäädäntö ja opetussuunnitelma) että opettajan suunnittelun tasolla. Oppitunnin vuorovaikutukseen vaikutti se, että oppilaat odottivat opetukselta samankaltaisia tavoitteita ja menetelmiä kuin uskonnollisen yhteisön opetukselta. Siksi opettajan hienovaraiset yritykset avata keskustelua laajemmalle eivät tuottaneet tulosta, vaan uskonnollinen puhetapa jäi hegemoniseksi tunneilla.
Title: Kahdeksasluokkalaisten islamin opetuksen tunnustuksellisuuden analyysi
Description:
Artikkelissa arvioidaan erään kahdeksannen luokan islamin ryhmän opetuksen tunnustuksellisuutta.
Tunnustuksellisuutta tarkastellaan diskursiivisesti eli tutkitaan, millaiseen asemaan suhteessa uskonnolliseen traditioon oppilas ja opetus määritellään sekä millaisia oikeuksia ja velvoitteita näille rakennetaan.
Tunnustuksellisuutta tarkastellaan tavoitteiden, menetelmien ja identiteettioletusten suhteen viidellä eri alueella: kollektiivinen suunnittelu, opettajan suunnittelu, oppimateriaali, oppilaiden ennakko-oletukset sekä oppitunnin vuorovaikutus.
Analyysin perusteella voi sanoa, että opetuksessa oli sekä tunnustuksellisia että tunnustuksettomia elementtejä sekä kollektiivisen suunnittelun (lainsäädäntö ja opetussuunnitelma) että opettajan suunnittelun tasolla.
Oppitunnin vuorovaikutukseen vaikutti se, että oppilaat odottivat opetukselta samankaltaisia tavoitteita ja menetelmiä kuin uskonnollisen yhteisön opetukselta.
Siksi opettajan hienovaraiset yritykset avata keskustelua laajemmalle eivät tuottaneet tulosta, vaan uskonnollinen puhetapa jäi hegemoniseksi tunneilla.
Related Results
What’s the name of the game?
What’s the name of the game?
Historian opetuksen yhteydessä on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana puhuttu erityisesti opetuksen suuntaamisesta sisältöjen opettamisesta historian taitojen ja demokraattisena...
Kielitutkinto ohjaa opetusta ja kannustaa puhumaan
Kielitutkinto ohjaa opetusta ja kannustaa puhumaan
Tässä tutkimuksessa selvitetään vuosina 2003–2016 käytössä olleen kielitutkinnon vaikutuksia inkeriläisten paluumuuttajien paluumuuttovalmennukseen. Inkeriläisillä tarkoitan etnisi...
MEMLÛK DÖNEMİ’NE AİT 15. YÜZYILDA YAPILMIŞ BİR PİRİNÇ LEĞEN
MEMLÛK DÖNEMİ’NE AİT 15. YÜZYILDA YAPILMIŞ BİR PİRİNÇ LEĞEN
Maden sanatı tarih boyunca önemli olan bir sanat dalı olarak karşımıza çıkmaktadır. İslamın doğuşunun, köklü bir geçmişi bulunan maden sanatının önceki sanatsal biçimlerini etkiled...
Professori Mikko Varo 70-vuotias
Professori Mikko Varo 70-vuotias
Helsingin yliopiston kotieläinten jalostustieteen professorinviran ensimmäinen haltija vuosilta 1966-76, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Risto Mikko Varo syntyi Helsingissä 29...
Välittävä kasvatus ja opetus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemana
Välittävä kasvatus ja opetus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemana
Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Välittävä kasvatus ja opetus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemana, Turun Yliopistossa 3.12.2021.
KT, Maarit Hosio...
Aikuisdidaktisen tutkimuksen tila
Aikuisdidaktisen tutkimuksen tila
Opetuksen tutkiminen on ongelmallista. Tässä artikkelissa tarkastellaan ongelmia, joita syntyy mm. silloin kun psykologien, kasvatustieteilijöiden ja filosofien yhteistyö ei toimi ...
Erityisopetus ja oppivelvollisuus
Erityisopetus ja oppivelvollisuus
Vaikka yleinen oppivelvollisuus säädettiin vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla koko ikäluokkaa koskevaksi, moni poikkeavaksi katsottu oppilas jäi vielä pitkään parhaimmillaankin jok...

