Javascript must be enabled to continue!
Työelämä on jatkuvaa oppimista – myös kestävyysasioissa: POLKU 2.0 -hankkeen katsaus työelämään Keski-Suomessa
View through CrossRef
Keväällä 2022 julkaistiin ensimmäinen POLKU 2.0 -hankkeen toteuttaman työelämäkartoituksen raportti. Kartoituksen päätavoitteena oli selvittää keskisuomalaisten yritysten tarpeita kestävyysosaamisen kehittämisessä. Vahvimmiksi osaamisen kehittämisen kohteiksi nousivat toiminnan vaikutusten arviointi sekä kestävyysviestintä. Kartoituksen tulokset toimivat lähtölaukauksena työelämälähtöisten kestävyysopintojen rakentamiselle ja pilotoimiselle, joita hankkeessa on toteutettu vuosina 2021–2023. Näistä työelämälle suunnattujen webinaarien sekä hankkeessa pilotoidun monenvälisen työelämädialogi –mallin kokemuksia kuvataan tässä toisessa työelämäraportin versiossa. Raportti esittelee myös hankkeessa toteutetun työelämäkyselyn tuloksia.
Title: Työelämä on jatkuvaa oppimista – myös kestävyysasioissa: POLKU 2.0 -hankkeen katsaus työelämään Keski-Suomessa
Description:
Keväällä 2022 julkaistiin ensimmäinen POLKU 2.
0 -hankkeen toteuttaman työelämäkartoituksen raportti.
Kartoituksen päätavoitteena oli selvittää keskisuomalaisten yritysten tarpeita kestävyysosaamisen kehittämisessä.
Vahvimmiksi osaamisen kehittämisen kohteiksi nousivat toiminnan vaikutusten arviointi sekä kestävyysviestintä.
Kartoituksen tulokset toimivat lähtölaukauksena työelämälähtöisten kestävyysopintojen rakentamiselle ja pilotoimiselle, joita hankkeessa on toteutettu vuosina 2021–2023.
Näistä työelämälle suunnattujen webinaarien sekä hankkeessa pilotoidun monenvälisen työelämädialogi –mallin kokemuksia kuvataan tässä toisessa työelämäraportin versiossa.
Raportti esittelee myös hankkeessa toteutetun työelämäkyselyn tuloksia.
Related Results
Suomen maataloudella mahdollisuuksia globaalimuutosten myllerryksessä
Suomen maataloudella mahdollisuuksia globaalimuutosten myllerryksessä
Suomessa tuottavuuden on ennakoitu kasvavan jatkossa jopa kymmeniä prosentteja vuoteen 2050 mennessä suotuisammaksi muuttuvan ilmaston ja erityisesti pitenevän kasvukauden ansiosta...
Pohjoissuomenkarja lihantuottajana
Pohjoissuomenkarja lihantuottajana
Pohjoissuomenkarja on Lapin maakunnan alkuperäinen nautarotu, joka on hyvin sopeutunut arktisiin olosuhteisiin, mutta jonka kestävyyttä ja monia hyviä ominaisuuksia hyödynnetään vi...
Kirkkoturvainstituution muotoutuminen Suomessa
Kirkkoturvainstituution muotoutuminen Suomessa
Artikkeli käsittelee nykyaikaista kirkkoturvakäytäntöä ja sen institutionalisoitumista Suomessa kolmen edeltäneen vuosikymmenen aikana. Kirkkoturva on kristillisten seurakuntien so...
Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa
Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa sateisuuteen eri puolilla maapalloa. Suomi sijaitsee alueella, jolla sademäärien odotetaan lämpenemisen myötä kasvavan. Sateisuudella ja sen muutoks...
MAASÄÄ – teknologia-alusta: Ajantasaista sää- ja vedenlaatutietoa maatalouden ja ympäristöseurannan käyttöön
MAASÄÄ – teknologia-alusta: Ajantasaista sää- ja vedenlaatutietoa maatalouden ja ympäristöseurannan käyttöön
Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi on vaadittu tehokkaampia keinoja. Ratkaisuja etsitään myös maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi, sillä suurin osa ihmistoiminnan ...
”Jo varhain on valittava polku työelämään tai eläkkeelle”
”Jo varhain on valittava polku työelämään tai eläkkeelle”
Vammaiset nuoret siirtyvät Suomessa muita heikommin koulutuksesta työelämään. Tarkasteltaessa 1980-luvun alun jälkeen syntyneiden vaikeasti aisti- tai liikuntavammaisten ihmisten k...
Selko Suomessa - selkokielen kehitys ja ja sovelluksia
Selko Suomessa - selkokielen kehitys ja ja sovelluksia
Katsaus käy läpi suomenkielisen selkokielen kehityksen vaiheita Suomessa 1980-luvulta nykypäivään. Katsauksessa kerrotaan käytännön toimista selkokielen kehittämiseksi sekä tutkimu...
Suomalaisjohtajat intiassa: sopeutumisia hiearkkiseen työkulttuuriin
Suomalaisjohtajat intiassa: sopeutumisia hiearkkiseen työkulttuuriin
Intialaiset organisaatiot ovat suomalaisiin organisaatioihin verrattuna hierarkkisesti hyvin jäykkiä. Myös käsitykset johtajan auktoriteetista ja työntekijän oma-aloitteisuudesta o...

