Javascript must be enabled to continue!

Historiantutkimusta toisin katsoen

Artikkelissa analysoidaan kriittisesti suomalaisen historiantutkimuksen tilaa queer-tutkimuksen näkökulmasta. Siinä esitetään väite, että Suomen historiaa koskevassa tutkimuksessa niin homo- kuin heteroseksuaalisuus on pääsääntöisesti jätetty historiallistamatta aina 2020-luvun kynnykselle. Väitettä perustellaan aineistolla, joka on kerätty 2010-luvulla Historiallisessa Aikakauskirjassa arvioiduista tutkimuksista. Neljän tutkimuksen lähiluku osoittaa tilanteita, joissa tutkimus nojaa anakronistisiin käsityksiin identiteettiperustaisesta homoseksuaalisuu- desta tai normatiivista heteroseksuaalisuutta edellyttäviin taustaoletuksiin. Tästä johtuen kysymystä homo– hetero-jaon luonteesta ei ole nähty tarpeelliseksi edes esittää. Lisäksi artikkelissa osoitetaan, miten lähdekriittisyyden kritiikitön käyttö palvelee heteronormatiivisuuden pönkittämistä, ja tarjotaan toisenlaisia lähestymistapoja aineistojen tulkintaan. Artikkelissa ehdotetaan, että kuvamme suomalaisen yhteiskunnan historiasta ja sen sukupuolipoliittisista jännitteistä voisi muuttua ratkaisevasti, jos Suomen historiaa tutkivat historioitsijat esittäisivät keskeisen kysymyksen sukupuolten ja seksuaalisuuksien välisen suhteen muuttuvasta luonteesta ja myös etsisivät siihen vastauksia.

Suomen Historiallinen Seura

Tuula Juvonen

Historiallinen Aikakauskirja

2024

Title: Historiantutkimusta toisin katsoen

Description:

Artikkelissa analysoidaan kriittisesti suomalaisen historiantutkimuksen tilaa queer-tutkimuksen näkökulmasta.

Siinä esitetään väite, että Suomen historiaa koskevassa tutkimuksessa niin homo- kuin heteroseksuaalisuus on pääsääntöisesti jätetty historiallistamatta aina 2020-luvun kynnykselle.

Väitettä perustellaan aineistolla, joka on kerätty 2010-luvulla Historiallisessa Aikakauskirjassa arvioiduista tutkimuksista.

Neljän tutkimuksen lähiluku osoittaa tilanteita, joissa tutkimus nojaa anakronistisiin käsityksiin identiteettiperustaisesta homoseksuaalisuu- desta tai normatiivista heteroseksuaalisuutta edellyttäviin taustaoletuksiin.

Tästä johtuen kysymystä homo– hetero-jaon luonteesta ei ole nähty tarpeelliseksi edes esittää.

Lisäksi artikkelissa osoitetaan, miten lähdekriittisyyden kritiikitön käyttö palvelee heteronormatiivisuuden pönkittämistä, ja tarjotaan toisenlaisia lähestymistapoja aineistojen tulkintaan.

Artikkelissa ehdotetaan, että kuvamme suomalaisen yhteiskunnan historiasta ja sen sukupuolipoliittisista jännitteistä voisi muuttua ratkaisevasti, jos Suomen historiaa tutkivat historioitsijat esittäisivät keskeisen kysymyksen sukupuolten ja seksuaalisuuksien välisen suhteen muuttuvasta luonteesta ja myös etsisivät siihen vastauksia.

Back

Related Results

Tanssia koronan aikaan

Taiteellisen tutkimukseni kohteena on ollut kehollinen toisin toimiminen julkisissa tiloissa. Olen havainnoinut tanssin ja kosketuksen aiheuttamia muutoksia julkisissa tiloissa sek...

Virolais–suomalainen kielitieteen sanasto

Saatteeksi Virolais-suomalainen kielitieteen sanasto on tarkoitettu yliopiston viron kielen opiskelijoille ja vironkielisen kielitieteellisen kirjallisuuden suomalaiselle lukija...

Kuinka nähdä ja puhua seksuaalisuuden, sukupuolen ja suhteiden moninaisuudesta historiassa?

Artikkelissamme pohdimme historioitsijoille mahdollisia tapoja toisin katsoa queer-sensitiivisesti 1800-luvun suomenruotsalaisen, yhteiskunnallisesti aktiivin ja kosmopoliitin elii...

Skalaarisuuden kielioppia

Kirjoituksessa esitetään yleiskuva suomen kielen astemääritteiden sopivuudesta kvanttoreiden määritteiksi sekä ilmiön semanttisista ehdoista. Esimerkiksi ilmauksessa hyvin paljon a...

Pokerin psykologiaa

Pokeri on suosittu uhkapeli, joka poikkeaa muista uhkapeleistä erityisesti taitoaspektinsa johdosta: toisin kuin suurimmassa osassa muista uhkapeleistä, pokerissa tarpeeksi taitava...

Email:
Password:

Email: