Maatalouden rakennerationalisoinnin liiketaloudellisista edellytyksistä

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut maatalouden rakennerationalisoinnin liiketaloudellisten edellytyksien selvittäminen lähinnä Uudenmaan ruotsinkielisen maanviljelysseuran alueella. Erisuuruisten yritysmallien kannattavuutta on tutkittu vertailevan staattisen analyysin avulla. Mallien ratkaisemiseksi on käytetty erästä Monte Carlo -menetelmän muunnelmaa. Rajoittavana tekijänä on malleissa ollut kolme vaihtoehtoista työpanosta, nimittäin 2500 t, 5000 t ja7500 t työvuotta kohti. Tämän lisäksi on tutkittu kahta tuotantoteknistä tasoa. Jo kirjoittajan aikaisempien tutkimusten perusteella on voitu todeta, että tutkimusalueen viljelijät varsin yleisesti soveltavat malleissa käytettyä alempaa tuotantotekniikkaa. Ainoastaan muutamat harvat viljelijät käyttävät tällä hetkellä malleissa esitettyä ylempää tuotantotekniikkaa. Muut malleissa edellytetyt tuotannontekijät ovat vapaasti saatavana normaalia korvausta vastaan. Sekä tuotteiden että tarvikkeiden hinnat on sovitettu tutkimusalueella syksyllä 1973 vallinneeseen hintatasoon. Pellon vuokraksi on malleissa oletettu 300 mk hehtaarilta. Malliratkaisut osoittivat, että erikoistunut maidontuotanto on kannattavin tuotantosuunta. Erikoistuminen on tässä mallissa viety hyvin pitkälle, koska malliyrityksen tarvitsema rehuvilja ostetaan melkein kokonaan ja ainoastaan nurmirehu tuotetaan omalla tilalla. Erikoistunut maidontuotanto antaa selvästi paremman korvauksen työlle kuin erikoistunut viljantuotanto. Tämä pätee molemmilla teknisillä tasoilla ja kaikenkokoisissa yrityksissä. Työansio paranee malliratkaisujen mukaan siirryttäessä pienemmästä yrityksestä suurempaan. Paraneminen on kuitenkin ratkaisevasti suurempi siirryttäessä pienimmästä yrityskoosta keskisuureen kuin siirryttäessä keskisuuresta suurimpaan yrityskokoon. Pienin yrityskoko molemmilla teknisillä tasoilla antaa viljanviljelytiloilla negatiivisen työansion. Työansio paranee myös merkittävästi siirryttäessä korkeammalle tuotantotekniselle tasolle. Pääoman tarve on kaikissa mallivaihtoehdoissa hyvin suuri ja se kasvaa myös siirryttäessä alemmalta tuotantotekniseltä tasolta korkeammalle. Merkittävä rakennerationalisointi vaatii siis suuria investointeja. Voidaankin epäillä, löytyykö rahamarkkinoilta tarpeeksi varoja, kun otetaan huomioon kyseisten investointikohteiden suhteellisen heikko kannattavuus. Merkittävät rationalisointimuutokset vaativat yrityksen johtajalta paljon myös maataloudessa, missä yrittäjä johtamistyönlisäksi useimmiten joutuu tekemään pääosan myös ruumiillisesta työstä. Tarvittavan yrittäjäkapasiteetin löytäminen voi näin ollen muodostua vaikeaksi. Tilamalleissa edellytetyt rakenteelliset muutokset ovat varsin laajoja. Tulosten mukaan voidaan epäillä, tapahtuuko näin suuria muutoksia käytännössä kovinkaan usein yksittäisillä maatiloilla. Tutkimuksessa käytetty vertaileva staattinen tarkastelutapa edellyttää, että laajuusasteelta toiselle siirtymisen välillä vallitsee staattisia kausia, jolloin kannattavuus mitataan. Koska siirtyminen vie aikaa mm. sen takia, ettei useinkaan voida välittömästi ottaa käyttöön investoinneilla luotua tuotannon lisäkapasiteettia, tulee yrityksen maksuvalmiuden ylläpitäminen sitä tärkeämmäksi, mitä suuremmaksi lainapääoman osuus koko pääomapanoksesta kasvaa. Malliyritysten rahavirtoja on tutkimuksessa seurattu simuloimalla viiden vuodenpituisen jakson ajan. Tuloksista voidaan todeta, että siirtyminen korkeimmalle tuotantotekniselle tasolle rasittaa maksuvalmiutta suhteellisesti enemmän kuin siirtyminen keskikorkealle tasolle. Yleisesti ottaen ylimenokauden vaikeudet vaarantavat suhteellisen helposti malliyritysten maksuvalmiutta. Erikostuneen maidontuotannon mallit tuntuvat sietävän jonkin verran suurempaa lainapääoman osuutta kuin erikoistuneen viljanviljelyn mallit. Maksuvalmiusvaikeudet muodostuvat yleensä kriittisiksi viimeistään, kun lainapääomanosuus malleissa on noin 50 % koko pääomasta. Laskelmat on suoritettu keskivuosilaskelmina edellyttäen täydellistä varmuutta. Riskitekijät vaikuttavat näin ollen ensisijaisesti malliyritysten maksuvalmiuteen.