Arjen järjestyksistä arjen nautintoihin. Lapsiperheen arki

Johanna Mykkänen ja Marja Leena Böök käyttävät muista kirjan kirjoittajista poikkeavaa aineistoa analysoidessaan 2010-luvun lapsiperheiden jokapäiväistä elämää. Mykkänen ja Böök antoivat lapsiperheiden käyttöön kamerat, joilla heidän tuli kuvata arjen hetkiä, tiloja ja tilanteita perheessä. Syntyneiden kuvien perusteella Böök ja Mykkänen analysoivat perheiden arjen rakentumista. He osoittavat, että valokuvaaminen ja valokuvista keskusteleminen yhdessä tutkittavien kanssa on osallistava menetelmä, jonka avulla arjen käytänteistä, tunteista ja abstrakteistakin asioista voi keskustella konkreettisesti. Tutkijat löysivät aineistostaan esimerkiksi kulttuurisen ideaalin jaetusta ja tasa-arvoisesta vanhemmuudesta, mutta tämä ideaali ei välttämättä konkretisoitunut käytännön arjessa. Valokuvat ja kerronta saattoivat olla eriparisia ja ristiriidassa keskenään. Tämän tuloksen perusteella voikin esittää hedelmällisen kysymyksen jatkotutkimusta varten. Mistä nämä eriparisuudet ja hiljaiset ristiriitaisuudet kertovat? Miten nykypäivänä perheille tarjottavat tuet ja rakenteelliset rajoitteet vaikuttavat (työläis)perheiden arkeen? Millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta tapoja ylittää rakenteita perheillä voi olla tulevaisuudessa? Mykkäsen ja Böökin mukaan perheiden arki on parhaimmillaan silloin, kun töissä menee hyvin, ”kotiasiat” ovat kunnossa ja jokaiselle perheenjäsenelle jää myös omaa tilaa ja aikaa. Tämä näyttää olevan eräänlainen normaalin, onnellisen perhe-elämän ideaali. Mutta entä sitten, kun arjen kulku häiriintyy? Kriisitilanteissa ”normaalin” arjen poliittisuus tulee esiin. Millaisia turvaverkkoja tulevaisuuden työläisperheellä on? Sysätäänkö vastuu onnellisuudesta yksinomaan perheelle itselleen vai auttaako yhteiskunta toimivan arjen edellytysten luomisessa?