Thomas Hobbes ja pelon taloustiede

Thomas Hobbesia (1588-1679) pidetään usein yhtenä ”kapitalismin isistä”. Näkökulma on kuitenkin sinänsä ongelmallinen, että Hobbes ei juurikaan kirjoittanut pääomista tai tuotannosta. Hänen poliittinen ajattelunsa oli vastakkaista Englannin nousevan porvariston pyrkimyksille toteuttaa vero- ja kauppavapaus. Hobbes piti aikansa Alankomaita huonona esimerkkinä pääoman ja vapauden liitosta.Kysymys omistuksesta löytyy kuitenkin Hobbesin yhteiskuntateorian perustasta. Kuuluisassa ”luonnontilassa” ei voi Hobbesin mukaan olla omistusta, koska vain oikeusjärjestelmä yhdessä väkivallan monopolin kanssa kykenee takaamaan sen. Hobbes kannustaa ihmisiä tuottavaan elämään ja näkee valtion tehtävänä sellaisten puitteiden luomisen, joissa tuottava elämä on mahdollista.Hobbesin suhtautumisen työhön, omistukseen ja markkinoihin tekee erityisen mielenkiintoiseksi hänen näkemyksensä, jonka mukaan yhtään merkittävää valtiota ei ole koskaan rakennettu muulle perustalle kuin pelolle. Tällä hän tarkoittaa erityisesti luonnontilassa vallitsevaa keskinäistä pelkoa, joka tekee yksityisomistuksen mahdottomaksi. Tämän lisäksi Hobbes esittää, että myös yhteiskunnassa pelko on keskeinen hallintaväline. Järjestäytyneessä yhteiskunnassa pelko ei kuitenkaan kohdistu toisia kansalaisia kohtaan, vaan suvereenia hallitsijaa kohtaan. Omistamiseen liittyen Hobbes esittääkin, että suvereenilla on tarvittaessa oikeus viedä kansalaisen omaisuus, jos tarve niin vaatii.Tarkastelen tässä artikkelissa Hobbesin näkemyksiä omistusoikeudesta, työstä ja tuotannosta. Jäsentävänä näkökulmana toimii Hobbesin teoria tunteista ja erityisesti pelosta. Tästä perspektiivistä käsin huomataan, että Hobbesin talouspoliittinen teoria ei itsestään selvästi sovellu liberaalin tai uusliberaalin kapitalismin perustaksi.