NPK-lannoituksen vaikutus Pito-perunan ravinteiden ottoon

Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen Anttilan koetilalla selvitettiin vuosina 1967, 1968 ja 1970 Pito-perunan ravinteiden ottoa erilaista NPK-lannoitusta käytettäessä. N-määrät olivat 0, 100 ja 200 kg/ha, P-määrät 0, 87 ja 174 kg/ha ja K-määrät 0, 166 ja 332 kg/ha. Suurin mukuloiden kuiva-ainesato saatiin N1P2 lannoituksella, 5 793 kg/ ha. Tällöin kokonaiskuiva-ainesato nousi 8 016 kg:aan/ha. Mukulasadon kannalta optimilannoitusta N1P2 käytettäessä Pito-perunan ravinteiden kokonaiskäyttö oli (kg/ha) 129 N, 15 P, 230 K, 42 Ca ja 19 Mg. Mukulasadossa oli tällöin (kg/ha) 75 N, 11 P, 122 K, 2.2 Ca ja 6 Mg. Typpilannoitus lisäsi typen käyttöä sekä lisäämällä kuiva-ainesatoa että nostamalla sekä varsiston että mukuloiden kuiva-aineen N-pitoisuutta. Typenkäytön lisäys kohdistui pääasiassa varsistoon. Fosforin kulutus lisääntyi myös, mutta sen suhteellinen saanti vaikeutui ja sen siirtyminen mukuloihin hidastui. Kaliumin käyttö lisääntyi ja samalla varsiston K-pitoisuus nousi. Kalsiumin käyttö lisääntyi, mutta samalla lehdistön Ca-pitoisuus laski. Magnesiumin käyttö lisääntyi myös, mutta lehdistön Mg-pitoisuus aleni ja magnesiumin siirtyminen mukuloihin hidastui. Fosforilannoitus lisäsi typen käyttöä kuiva-ainesadon nousun suhteessa. Typen siirtyminen mukuloihin nopeutui jossain määrin. Fosforin käyttö lisääntyi huomattavasti ja sekä varsiston että mukuloiden P-pitoisuudet nousivat. Fosforin siirtyminen mukuloihin myös nopeutui. Kalin kokonaiskäyttö lisääntyi, mutta sen suhteellinen osuus sekä varsistossa että mukuloissa pieneni kasvukauden lopulla. Kalsiumin käyttö lisääntyi kuiva-ainesadon nousun suhteessa ja sen siirtyminen mukuloihin nopeutui hiukan. Magnesiumin käyttö lisääntyi yleensä kuiva-ainesadon suhteessa. Kalilannoitus ei vaikuttanut selvästi Pito-perunan typen käyttöön. Fosforin kokonaiskäyttö ei myöskään muuttunut, mutta sen saanti vaikeutui samanaikaisen runsaan N-lannoituksen kanssa. Kalin kokonaiskäyttö ei myöskään muuttunut, vaikka varsinkin varsiston K-pitoisuus nousi. Kalsiumin käyttö ei muuttunut merkitsevästi, joskin suunta oli aleneva. Magnesiumin käyttö väheni ja lehdistön Mg-pitoisuus aleni.