Paikallishistorian asema Lapin maakunnan perusopetuksen historian opetussuunnitelmissa

Ennen 1990-luvun koulu-uudistusta historian oppiainetta käytettiin kansallisen identiteetin rakentamiseen, mutta nykyään se ei ole enää keskeinen tavoite historian opetuksessa. Silti historia on edelleen identiteettiaine. Vuonna 2016 otettiin käyttöön perusopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma (POPS14), joka korostaa lähiyhteisön ja perheen historian merkitystä oppilaiden henkilökohtaisen identiteetin rakentumisessa. Oman perheen ja lähiyhteisön historia on opetuksessa merkityksellistä, ja näiden aiheiden käsittelystä määrätään paikallisissa historian opetussuunnitelmissa. Paikalliset tarinat, perinteet ja kokemukset voivat olla hyödyllisiä tapoja avata keskustelua historiasta, joka muutoin jää käsittelemättä tai ei näy kansallisessa opetussuunnitelmassa.  Paikallishistorian kirjaaminen opetussuunnitelmiin on kuitenkin ongelmallista, koska sitä ei standardoida tai valvota. Paikalliset historian opetussuunnitelmat vaihtelevat suuresti, eikä niitä sovelleta yhtenäisesti eri kouluissa. POPS14:ssä asetettu ohjeistus paikallishistorian opettamisesta soveltuvissa kohdin jättää liikaa tulkinnanvaraa paikallisten opetussuunnitelmien laatijoille ja niiden toteuttajille.  Tässä artikkelissa tutkimuskysymykseni on: Miten paikallishistoria on kirjoitettu tai on jätetty kirjoittamatta Lapin maakunnan historian opetussuunnitelmiin? Lisäksi arvioin artikkelin lopussa, miten nämä tulokset vaikuttavat opetussuunnitelmien soveltamiseen ja opettajien työhön.  Lähdeaineistona on seitsemäntoista perus- ja toisen asteen koulun historian opetussuunnitelmaa Lapin alueelta. Tutkimukseni perustuu hermeneuttiseen kulttuurihistorialliseen tutkimusperinteeseen. Lähestymistapa sisältää tekstin ja sen kontekstin tutkimisen, tekstin tulkinnan ja sen merkitysten analysoinnin.   Analyysini mukaan opetushallitukselta ja koulutuksen järjestäjiltä vaaditaan toimia laadukkaampien opetussuunnitelmien laadintaan. Opetushallituksen tulisi antaa selkä ohjeistus paikallisten painotusten kirjaamiseen, ottaen huomioon historian oppiaineen erityisasema suhteessa paikallisuuteen.  Asiasanat: pohjoinen kulttuurihistoria, opetussuunnitelma, paikallinen opetussuunnitelma, koulutuspolitiikan historia, kasvatushistoria, opetussuunnitelmahistoria, historiapolitiikka, historiakäsitykset, historiakulttuuri