Ikääntyneiden arki perhekodeissa - havainnointitutkimus ympäristöstä, vuorovaikutuksesta ja toiminnasta

Ikääntyneiden perhehoidosta on kehittymässä merkittävä osa vanhuspalveluja. Tutkittua tietoa puuttuu siitä, miten perhehoidon arki rakentuu ikääntyneiden hyvinvoinnin näkökulmasta sekä millaisia mahdollisuuksia ja esteitä ympäristö ja vuorovaikutus luovat heidän toiminnalleen. Tutkimuksen aineisto koottiin havainnoimalla yhdeksässä perhekodissa asuvan 39 ikääntyneen asukkaan arkea ja perhekodin ympäristöä. Lisäksi perhehoitajat kuvasivat omien havaintojensa perusteella asukkaan tyypillistä käyttäytymistä arjen tilanteissa. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla käyttäen χ²-testiä ja tuloksia täydennettiin laadullisilla muistiinpanoilla. Tulokset osoittivat perhehoidon vahvuuksiksi asukkaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen sekä iäkkään tavallista kotielämää muistuttavan ympäristön. Perhekodeissa oli eroja. Yleisimpiä haasteita olivat asukkaan autonomian toteutuminen sekä fyysisen aktiivisuuden vähäisyys. Asukkaalle erityisen hyvää oloa tuottaneet tilanteet liittyivät perhehoitajan ohjaamaan toimintaan ja vuorovaikutukseen, etenkin silloin, kun ne tukivat asukkaan identiteettiä. Perhehoidossa tavoitellaan mahdollisimman tavanomaista perheelämää. Tulokset vahvistavat käsitystä perhehoidon sopivuudesta myös ikääntyneelle, jonka kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt. Tulevaisuudessa perhehoitoa kehitettäessä tulee huomioida ikääntyneen toimintakyvyn, perhehoitajan valmiuksien ja tavanomaisen perheelämän tasapainon löytäminen. Everyday life of older adults in a foster care home – an observational study on environment, interaction, and activities Adult foster care for aging adults is becoming a significant part of elderly services. However, there is a lack of research-based knowledge on how everyday life in adult foster care is implemented from the perspective of well-being of older adults, and what kinds of opportunities and obstacles the environment and social interactions create for their activities. The research data was collected by observing the daily lives of 39 elderly residents living in nine adult foster care homes, as well as the environment of these homes. Additionally, adult foster carers described the residents’ typical behavior in everyday situations based on their own observations. The data were analyzed quantitatively, and the results were supplemented with qualitative notes. The results highlight the strengths of adult foster care as the personal interaction of caregivers with residents and the home-like environment that resembles ordinary domestic life. Differences were found between the homes. The most common challenges were the realization of resident autonomy and the low level of physical activity. Situations that brought particular well-being to the residents were related to activities and interactions guided by the care providers, especially when these supported residents’ identities. Adult foster care aims to offer as ordinary family life as possible. The results reinforce the view that adult foster care is also suitable for elderly individuals with reduced cognitive abilities. In the future development of adult foster care, it is important to find a balance between the elderly person’s functional abilities, the adult foster carers’ competencies, and the characteristics of ordinary family life.