Kielipolitiikkaa ja välittämisen tiloja

Tutkimuksessa tarkastellaan virallisesti yksikielisen itäsuomalaisen Varkauden seurakunnan kielipolitiikkaa monikielisessä työarjessa vuosina 2010–2023 seuraavien tutkimuskysymysten avulla: (1) Millaisena paikallisen seurakunnan kielipolitiikka näyttäytyy informanttien kertomana? (2) Millaisia välittämisen tiloja instituution arjessa esiintyy ja millaisia kielellisiä käytänteitä informantit ilmoittavat niissä hyödyntävänsä?Aineistolähtöinen tutkimus kytkeytyy sosiolingvistiseen tutkimusperinteeseen. Se sijoittuu institutionaalisen monikielisyyden kentälle, ja Bernard Spolskyn kielipolitiikan ulottuvuuksien lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään käännöstieteilijä Peter Sandrinin käännöspolitiikan käsitettä selventäviä kysymyksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan sisällönanalyysin keinoin myös kielten käyttöä työarjessa Kaisa Koskisen välittämisen tilan sekä Kaarina Hipin kieliin suhtautumisen käsitteen avulla. Tutkimusaineisto koostuu 19 haastattelusta, jotka on kerätty seurakunnan entisiltä, nykyisiltä ja eläköityneiltä työntekijöiltä puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltavat raportoivat harvoista mutta toistuvista monikielisistä kohtaamisista instituution arjessa. Instituution ideologinen toimintaperiaate määrittää monikielisyyteen suhtautumista. Esimerkiksi yksilöllinen kohtaaminen on yksi keskeisistä tavoitteista, jonka seurakunnan työntekijät mahdollistavat omalla toiminnallaan. Kielellisen ympäristön muutokset vaativat siis henkilöstöltä kielellistä sopeutumista, mitä ei kuitenkaan ole juurikaan huomioitu instituution kielipolitiikassa ja -suunnittelussa. Tutkimus esittelee työntekijöiden kohtaamat monikieliset kielenkäyttötilanteet kolmeen eri välittämisen tilaan, kahdenkeskisiin välittämisen tiloihin sekä yhteisöllisiin, vuorovaikutteisiin ja yhdensuuntaisiin, seremoniallisiin välittämisen tiloihin. Kolmijako mahdollistaa ideologisten instituutioiden, kuten seurakunnan, työarjen monikielisten kohtaamisten kuvauksen vahvuuksineen ja haasteineen. Language politics and ‘mediation spaces’. Multilingual life in a monolingual parish This research observes the language politics of the officially monolingual eastern Finland ­parish of Varkaus in its multilingual everyday work life during the period 2010–2023 and examines the following research questions: 1) In what ways do the language politics of the local parish manifest themselves in the respondents’ answers? 2) What types of ‘mediation spaces’ appear in the everyday working life of the institution? What types of language practices do the respondents pinpoint in these ‘mediation spaces’? This data-driven research emerges from the research traditions of sociolinguistics. It is situated in the field of institutional multilingualism, and alongside the dimensions of language politics as expounded by Bernard Spolsky, it utilises the questions created by Peter Sandrini clarifying the concept of translation policy. In this research, the use of languages in everyday working life is also examined through Kaisa Koskinen’s concept of the ‘mediation space’ and attitudes towards languages as explored in the work of Kaarina Hippi. The research data consists of 19 interviews gathered from previous, current, and retired employees of the parish using the method of the semi-structured thematic interview. Interviewees report rare but repeated multilingual encounters in the everyday work of the institution. The institution’s ideological policy determines its stance on multilingualism. For instance, individual encounters are one of the pivotal objectives that parish employees foster through their own actions. Thus, changes in linguistic environment demand linguistic adaptation from the staff, a matter that has not, however, been taken into consideration through language politics or the institution’s language planning. In this research, situations in which employees have to use more than one language have been divided into three distinct ‘mediation spaces’: the bilateral space, the communal interactive space, and the ceremonial space. This three-way division enables a description of the everyday multilingual working lives of ideological institutions, such as parishes, with all their strengths and weaknesses.